Ihmiset & kulttuuri

Kansallispeli porskuttaa – Pesiksellä oli viime vuonna kautta aikain eniten lisenssipelaajia

Maaseudun pikkupaikkakunnilla pesäpallossa taustalla on vahva talkoohenki ja yhteisöllisyys.
Vesa Laitinen
Lyöjäjokeri Roope Korhonen juoni Antti Korhosen kanssa pelikuvioita Sotkamon Jymyn superpesisjoukkueen kauden avauspelissä. Sotkamo voitti Hyvinkään Tahkon Helsingissä Töölön jalkapallostadionilla pelatussa ottelussa viime tiistaina.

Suomen kansallispeli voi hyvin. Vuonna 2018 pesäpallossa oli 17 363 lisenssipelaajaa, viimeksi yli 17 000 lisenssiin päästiin vuonna 1994. Kiinnostus pesistä kohtaan on kasvanut erityisesti kaupungeissa.

"Kyseessä on kaikkien aikojen ennätys. Vähän vaihtelua on, mikä milloinkin on laskettu lisenssiksi, mutta tuota korkeampaa lukua ei ole ollut", Superpesiksen viestintäpäällikkö Antti Kallio vahvistaa Maaseudun Tulevaisuudelle.

Sotkamon Jymyn superpesisjoukkueen kapteeni Roope Korhonen kertoo, että Sotkamossa on tällä hetkellä 6-8-vuotiaiden ikäryhmässä peräti 44 pesisjunioria. Muutaman laihemman juniori-ikäluokan jälkeen pesäpallolla on taas imua 10 000 asukkaan kunnassa.

"Pesäpallo on ainut pääsarjatason urheilumuoto Kainuussa ja sitä kautta selkeä ykköslaji. Sotkamon lukio valittiin keväällä vuoden urheiluoppilaitokseksi ja yli puolet Vuokatti-Ruka urheiluakatemian opiskelijoista pelaa pesäpalloa", Korhonen sanoo.

Sotkamon Jymyn superpesisjoukkueen pelinjohtajan Jani Komulaisen mukaan pääosa pesäpallolukion opiskelijoista tulee Pohjois-Suomesta. Vuokatti-Rukan urheiluakatemia vetää pelaajia myös Pohjanmaalta ja yksi opiskelija on Hyvinkäältä asti.

Tutkimusten perusteella noin 50 prosenttia Vuokatti-Rukan urheiluakatemian opiskelijoista pelaa myöhemmin pesäpalloa superpesistasolla. Myös osa muualta tulleista lukiolaisista jää Jymyn riveihin. Esimerkiksi moninkertaiset Suomen mestarit ja Itä-Länsi-pelaajat Kosti ja Immo Rautiainen tulivat pesislukioon Tohmajärveltä.

 

Komean pesäpallouran tehnyt Jani Komulainen istuu ensimmäistä kautta Sotkamon kunnanvaltuustossa keskustan ryhmässä. Vahvana maaseudun lajina pesäpallolle on tärkeää, että koko Suomi pysyy elinvoimaisena.

Komulainen korostaa lähialueiden koulutusmahdollisuuksia, jotta nuorten ei tarvitse lähteä isoihin kaupunkeihin opiskelemaan.

"Se tiedetään, että paluumuuttajat tulevat ehkä eläkkeellä mökille Kainuuseen. Maaseutu tarvitsee kuitenkin työikäistä porukkaa, joka tekee myös lisää lapsia. Koulutusta kehittämällä saadaan pidettyä nuoret maalla. Lisäksi elinvoimapolitiikalla on turvattava ja taattava yrityksille mahdollisuus toimia maaseudulla."

Komulaisen mukaan luontoarvot ovat Sotkamossa valmiiksi kohdillaan ja turismi kukoistaa. Sotkamon Jymyn superpesisotteluiden katsojista noin kolmannes tulee Sotkamosta, kolmannes muualta Kainuusta ja kolmannes on Vuokatissa lomailevia matkailijoita.

 

Sotkamo avasi superpesiskautensa viime viikon tiistaina jo tuttuun tapaan Helsingissä. Jymy haluaa herätellä kiinnostusta pesäpalloon myös pääkaupungissa.

"Sotkamon urheilulukiossa aloitti akatemialajina e-sport. Tulevaisuuden huippupelaajille on rakennettu kilpapolku, jossa keskitytään myös urheilullisuuteen ja kropan hyvinvointiin. E-urheilu linkittyy vahvasti Helsinkiin, koska pääkaupungissa ovat joukkueet ja päämestat, missä pelataan", Komulainen kertoo.

Roope Korhonen muistuttaa, että Sotkamon Jymyn fanit pysyvät uskollisena kotiseuralleen, vaikka he muuttaisivat asumaan esimerkiksi Helsinkiin.

"Superpesikseen pitäisi saada mukaan jonkun ison kaupungin joukkue, jotta lajin näkyvyys kasvaisi, mutta ei ehdoin tahdoin."

Sotkamossa reilun 10 000 asukkaan pitäjässä superpesisotteluissa käy keskimäärin 2 000 katsojaa. Komea yleisökeskiarvo johtuu Korhosen mielestä siitä, että paikalliset ovat juurtuneet pesäpalloon ja tuttuihin kotikylän poikiin syntyy tunneside.

Maaseudun pikkupaikkakunnilla pesäpallossa taustalla on myös vahva talkoohenki ja yhteisöllisyys.

"Me kasvatamme Sotkamossa omia junioreita ja pesislukio täydentää työtä. Emme hae superpesisjoukkueeseen pelaajia muualta, jos ei ole akuuttia tarvetta", Roope Korhonen painottaa.

Lue myös tilaajille varattu Plus-juttu:

Roope Korhosta huudetaan ajolähtöihin – "Lapsen syntymä ja mestaruuden voittaminen on samantyylisiä tunnetiloja."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Maaseutu ja sen puolustaminen kaupunkilaispojan silmin

Piritta Kärnä, 30, on pelannut pesäpalloa 26 vuotta – "Navetan päätyseinään on tullut iskettyä tuhansia lyöntejä"

Roope Korhosta huudetaan ajolähtöihin – "Lapsen syntymä ja mestaruuden voittaminen ovat samantyylisiä tunnetiloja"