Ihmiset & kulttuuri

Korkeasaari on kuin Nooan Arkki – "Käynnissä on hurja luonnon monimuotoisuuden kato ja usein syy on ihmisen toiminnassa"

130-vuotias eläintarha juhlii pyöreitä vuosia uusilla eläinlajeilla joka kuukausi.
Maija Partanen
Korkeasaaren eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti rapsuttelee Ilona-vuohta talvitarhan pihalla.

Miten pieni onkaan viisi päivää vanha kili! Korkeasaaren eläinpuiston tuorein tulokas, jalkapallon kokoinen afrikanpikkuvuohi Lenni, kyyhöttää talvikarsinan lämmitetyllä lattialla. Sen ympärillä vilistää parikymmentä täysikasvuista sarvipäätä ja vanhempia kilejä. Kun yöt lämpenevät, vuohet siirretään kesätarhaan, missä eläinpuiston kävijät pääsee ihastelemaan niitä.

Toukokuussa syntyneet, raitaiset villisian porsaat ovat jo ulkotarhassa yleisön nähtävillä. Kun eläintenhoitaja ajaa paikalle mönkijällä, porsaat pinkaisevat juoksuun, sillä tiedossa on ruokaa, tällä kertaa omenaa, päärynää, maapähkinöitä ja tammenterhoja.

Seuraavaksi jälkikasvua odotetaan metsäpeuralle, kuhertajagasellille ja kierteissarvivuohelle.

"Tavallisesti myskihärkä saa vasikoita ensimmäisten joukossa, mutta nyt härkäpari on ollut niin vähän aikaa yhdessä, että vasikkaa odotetaan vasta loppukesästä", Korkeasaaren eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti kertoo.

Eläinlasten myötä Korkeasaaressa käynnistyy syksyä ja talvea huomattavasti vilkkaampi kesäkausi. Puolesta miljoonasta vuosittaisesta kävijästä 80 prosenttia vierailee eläinpuistossa touko–elokuussa.

Korkeasaari täyttää tänä vuonna 130 vuotta. Pyöreiden vuosien kunniaksi eläinpuistoon otetaan vähintään yksi uusi eläinlaji joka kuukausi. Tammikuussa lajeja oli 155 erilaista.

"Yksi uusi tulokas on maaliskuussa saapunut amurinleopardikissa. Se on kiinnostanut varsinkin venäläisiä turisteja, koska se on kotoisin Venäjän Amurin alueelta."

Yleisradion Korkeasaari 100-vuotta -dokumentin (1989) mukaan eläinpuiston lajimäärä kasvoi perustamisen jälkeen nopeasti. Ihmiset toivat Korkeasaareen esimerkiksi orpoja karhunpentuja, joiden emät oli ammuttu. Merikapteenit lahjoittivat eläinpuistoon matkoiltaan tuomiaan eksoottisempia eläimiä kuten apinoita ja papukaijoja.

Alkujaan Korkeasaaren tarkoitus oli lähinnä viihdyttää ja sivistää ihmisiä. Sittemmin tärkeäksi on muodostunut myös lajien suojelu ja säilyttäminen.

"Käynnissä on hurja luonnon monimuotoisuuden kato ja aika usein syy on ihmisen toiminnassa. Täällä Korkeasaaressa yritämme kertoa luonnon monimuotoisuudesta sekä suojella uhanalaisia lajeja ja palauttaa niitä luontoon."

Esimerkiksi luonnossa elävä mongolianvillihevonen kuoli sukupuuttoon 1960-luvun lopulla, mutta laji säilyi eläintarhoissa, joista se pystyttiin palauttamaan takaisin luontoon kaksi vuosikymmentä myöhemmin. Korkeasaaren mongolianvilihevoset Hanna ja Helmi vapautettiin Mongolian aroille viime vuonna.

Silloin tällöin Korkeasaari ottaa vastaan lemmikkejä, joista omistaja ei voi huolehtia. Esimerkiksi neljäkymmenkiloiseksi kasvanut sahelinsuurkilpikonna olikin liian suuri lemmikiksi, joten omistaja toi sen eläinpuistoon.

"Kotona se tarvitsisi kaksi huonetta, jotta sillä olisi riittävästi tilaa liikkua."

Korkeasaaren tuorein asukki on tuulihaukka, jota pidettiin vuosia laittomasti lemmikkinä ja koulutettiin mahdollisesti metsästyskäyttöön. Petolintu oli tottunut ihmisiin, eikä se olisi todennäköisesti selvinnyt luonnossa, joten se muutti Korkeasaareen pääsiäisenä.

"Eläinpuisto ei kuitenkaan ole lemmikkien vastaanottokeskus."

Eläinpuisto hääsi juopottelijat

Yleisradion Korkeasaari 100-vuotta -dokumentin (1989) mukaan jo ennen eläintarhan perustamista 1800-luvun lopulla Korkeasaari oli suosittu ulkoilupaikka. Saarta käytettiin muun muassa lammaslaitumena ja pyykinpesupaikkana. Ihmiset tulivat saareen myös juopottelemaan, mistä seurasi levottomuuksia.

Helsingin kaupunki halusi rauhoittaa menon alueella, joten saari vuokrattiin Helsingin Anniskeluyhtiölle, joka säännösteli alkoholin tarjoilua ja valvoi järjestystä. Samoihin aikoihin syntyi idea, että Korkeasaari olisi oiva sijoituskohde Helsinkiin suunnitellulle eläintarhalle, joka sivistäisi rahvasta. Korkeasaaren eläintarha perustettiin vuonna 1889.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kolme villisikaa juoksi auton eteen Kesälahdella keskellä yötä

Tutkimus: Iloisen tai surullisen määkinän kuuleminen vaikuttaa vuohien tunnetilaan

Nyt se varmistui: Hirvieläintä ajavan koiran sallittu säkäkorkeusraja on kesäkuun alusta alkaen 39 senttimetriä