Ihmiset & kulttuuri

"Onhan se hianoo", tuumi viljelijä kevättöistään kaiken kansan keskipisteessä

Suomen väestöllinen keskipiste on seikkaillut vuosia Hauholla, mutta muuttoliike siirtää sitä koko ajan etelämmäksi.
Eija Mansikkamäki
Marko Aalto pysähtyi tutkimaan karttaa kesken kevättöiden. Hän kylvi viime perjantaina siemenohraa viime- ja tämänvuotisen Weberin pisteen välissä Hauholla.

Tie on pitkä ja mutkainen, ja lopulta pölyinen ja kuoppainen.

Köröttelen Kaloisentietä ja odotan vastaan vyöryviä ihmismassoja. Ei näy.

Nuorempaa ja vanhempaa metsää, muutama omakotitalo ja lopulta saha, jonka pihapiirin läpi päästyäni saavun metsäautotielle ja ihan metsään.

Pikkuisen vielä, ja alkaa näkyy valoa: traktorihan se siellä kevättöissä aurinkoisella pellolla. Melkein häikäisee.

Kone kaartaa metsän laitaan ja ulos hyppää hymyilevä nuori mies.

Pakko kysyä: Miltä tuntuu tehdä peltotöitä täällä kaiken kansan keskellä?

”Onhan se hianoo!” siemenohraa kylvävä Marko Aalto vastaa.

Hän on tiennyt, että Suomen väestöllinen keskipiste sijaitsee Hauholla, mutta vasta hiljattain, että ihan näillä kulmilla.

”Itse asiassa tuon metsän takana”, Aalto viittilöi pellon ja sen takana olevan koivikon taakse. ”Sitä minäkään en tiennyt, että se on ollut näin lähellä jo aiemmin.”

Toimittaja on siis ajanut väärän tien päähän. Täällä Kaloisentien päässä oli viime vuoden piste, mutta tuoreimmista eli vuoden 2018 lopun väestötiedoista laskettu piste on täältä 1,029 kilometriä etelä-lounaaseen.

Siis sinne. Hauhontieltä kääntyy Mäyränkorventie, jolla on välillä hakkuujätettä ja välillä jokunen kohokivi kolahtelee auton pohjaan. Mutta eipä hätää, auttajia pitäisi olla, sillä ympärillä vilisee viisi miljoonaa suomalaista, vaikka ketään ei näykään.

Päästäkseen keskipisteeseen eli saksalaismaantieteilijän mukaan nimetylle, niin sanotulle Weberin pisteelle pitää poiketa tieltä sivuun. Tilastokeskus vinkkaa, että Googlen kuvassa pisteen kohdalla näkyy hakkuuaukea. Ei ihme, sen verran metsäinen on Mäyränkorventienkin reunus molemmin puolin.

Väestöllinen keskipiste on paikka, johon kaikkien asukkaiden yhteenlaskettu etäisyys on lyhin. Se on siis eri kuin väestön painopiste.

Asumisen keskittymisestä etelään kertoo se, että Suomen maantieteellinen keskipiste on Siikalatvalla Talasnevan suolla ja pelkän manner-Suomen Puolangalla.

Siikalatvalle on Googlen mukaan matkaa täältä Hauholta 441 kilometriä ja 5,5 tuntia autolla.

Tulevaisuus näyttää lohduttomalta hauholaisille: keskipiste on seikkaillut vuosikausia tässä entisessä kunnassa, mutta jättää sen jossakin vaiheessa. Piste nimittäin liikkuu etelä-lounaaseen noin kilometrin vuodessa, ainakin parikymmentä vuotta.

Pistettä kärkkyy raja takana Janakkala.

Mutta koska Hauho on kuulunut kymmenen vuotta Hämeenlinnaan, vaaraa vieraista kunnista ei ihan heti ole. Emokunnan etelärajalle kun on vielä matkaa.

Piste pysynee jatkossakin tukevasti Turku–Tampere–Helsinki-kolmiossa, vaikka itse Kanta-Häme näyttää putoavan kasvun kelkasta, kertoo tuore väestöennuste.

Vaikka Aalto asuukin seitsemisen kilometriä linnuntietä länteen tältä pellolta, hän vaikuttaa hivenen huolestuneelta.

”Täytyisi yrittää saada pohjoisemmaksi lisää väkeä, että keskipiste pysyisi täällä.”

No, mitä olet itse tehnyt asian eteen?

”En vielä mitään, mutta eiköhän sitä jossakin vaiheessa!” Aalto virnistää.

Väestötieteellinen keskipiste voidaan laskea käyttämällä asuinpisteitä tai 250 x 250 metrin väestöruutuja. Suomen maantieteellinen keskipiste on paljon pohjoisempana. Pylväistä näkyvät suurten kaupunkien asukasluvut ja se, että puolet suomalaisista asuu melko pienessä ympyrässä joka neljäs 30 kilometrin säteellä Helsingistä.
Lue lisää

Essee: Suomalaiset löysivät maansa uudelleen – korona voi seuraavaksi vaihtaa muuttovirtojen suunnan ja kääntää hintakäyrät päälaelleen

Omakotitalot viedään nyt käsistä

Kausittainen asuminen maaseudulla edellyttää aluepolitiikan vahvistumista

Tutkija: Palveluiden hajautus voi olla kannattavampaa kuin keskittäminen – "Olemmeko jo liikaa heikentäneet maaseudulla elämisen edellytyksiä?"