Ihmiset & kulttuuri

Sastamalassa maaseutu tervehtii taajamia kukkakedoilla – kylvetään 12 hehtaaria eri puolille kaupunkia

Maaseutujohtajan mukaan tempaus on 10 vuotta täyttävän kunnan tervehdys asukkaidensa iloksi. Kukkien kasvatus voi tuoda ilon lisäksi myös tukieuroja tavallisellekin viljelijälle, hän vinkkaa.
Katariina Pylsy
Sastamalaan kylvettiin ensimmäinen kukkapelto viime vuonna. Tänä vuonna määrä kymmenkertaistuu. Maaseutujohtaja Katariina Pylsy poimimassa viimevuotisen pellon kukkaloistoa.

Maaseutu tervehtii tänä vuonna kaupunkilaisia 12 hehtaarilla kukkaloistoa Sastamalassa, iloitsee kunnan maaseutujohtaja Katariina Pylsy. Kaupunki kylvää omistamilleen tyhjille tonteille lähiviikkoina riistasiemenseosta, joka sisältää useita eri kukkivia kasveja.

Pylsyn aloitteesta polkaistu tempaus juhlistaa osaltaan kymmenettä vuosipäiväänsä viettävää kaupunkia. Sastamala perustettiin vuoden 2009 alussa liittämällä yhteen entiset Vammalan kaupunki ja Mouhijärven ja Äetsän kunnat. Jo aiemmin Vammalaan oli liitetty Suodenniemen kunta, ja myöhemmin Sastamalaan liittyi vielä Kiikoinen.

Kuntaliitosten myötä Sastamalasta muodostui Pirkanmaan maakunnan suurin maaseutupitäjä, Pylsy muistuttaa.

Kukkapeltoja tulee yhteensä kymmenen jokaisen vanhan kuntakeskuksen alueelle: Mouhijärvelle ja Häijääseen, Äetsän Kiikkaan, Kiikoisiin, Suodenniemelle ja Vammalaan.

Kaupungilla on omistuksessaan myös 250 hehtaaria ihan oikeaa peltoa. Niille kukkia ei kylvetä, koska ne on vuokrattu viljelykäyttöön, Pylsy kertoo.

Kymmenen vuotta sitten tehty kuntaliitos teki Sastamalasta Pirkanmaan maakunnan suurimman maaseutupitäjän.

Viljelijöitä tarvitaan myös kukkapeltojen perustamiseen. Pylsy on pyytänyt apuun neljää paikallista viljelijää valmistelemaan maat kylvökuntoon.

Ensimmäistä tulevista kukkapelloista valmisteltiin kylvöä varten tänään perjantaina iltapäivällä. Pylsy oli pyytänyt läheisen Junttilan tilan viljelijää ja siemenpakkaajaa Taisto Junttilaa kyntämään talonsa ja lähellä kulkevan valtatien väliin jäävän tontin kukkapeltoa varten.

Kynnettävä tonttimaa sijaitsee kahden vilkkaan tien, Rauma–Tampere-valtatien ja Punkalaidun–Sastamala-seututien risteyksessä. Risteyksen seutuville perustetaan sen lisäksi kaksi muutakin kukkapeltoa, Pylsy kertoo.

Ohikulkevia ja alueella asuvia ilahduttaa siis yhteensä kolme kukkapeltoa, joten kesällä kukintaa pääsevät asukkaiden lisäksi ihailemaan useammastakin suunnasta alueelle autoilevat.

Katariina Pylsy
Taisto Junttila oli kyntämässä tulevaa kukkapeltoa perjantaina iltapäivällä. Taustalla näkyy tonttia sivuava valtatie 23 Tampereelta Raumalle.

Myös viljelijät voivat halutessaan kylvää hallinnassaan oleville pelloille maisemakasveja, Pylsy muistuttaa. Siihen myös kannustetaan taloudellisesti, koska kukkapelloilla voidaan lisätä maatalousluonnon monimuotoisuutta.

Korvausta yksivuotisilla kukkivilla kasveilla kylvetyistä pelloista voi saada, jos on valinnut vuonna 2015 ympäristökorvauksen toimenpiteeksi peltoluonnon monimuotoisuus. Toimenpiteessä on kaksi eri vaihtoehtoa, riistapellot ja maisemapellot, joista Sastamalan kukkapeltojen tyyppiset pellot kuuluvat maisemapeltoihin.

Maisemapellot ilmoitetaan tukihakemuksessa merkitsemällä niillä viljeltäväksi kasviksi "monimuotoisuuspelto, maisema".

Rajattomasti monimuotoisuustoimenpiteeseenkään ilmoittautuneet viljelijät eivät voi kukkapeltoja tuen piiriin saada. Riista ja maisemakasveista voi saada nykyisillä tukiehdoilla korvausta enintään 15 prosentille tilan ympäristökorvauksen sitoumusalasta.

Jos tilalla on myös luonnonhoitopeltoja, niitä ja monimuotoisuuspeltoja voi olla tilan ympäristökorvausalasta olla enintään 20 prosenttia.

Markus Weissenberg
Kukkapelloista on iloa myös viljelijälle itselleen. Monimuotoisuuspeltojen ensisijainen tarkoitus on kuitenkin lisätä peltoluonnon monimuotoisuutta.

Mitä Sastamalan kukkapelloille sitten kasvukauden edetessä tapahtuu?

Ensisijainen tarkoitus tietysti on, että ne ilahduttavat ihmisiä värittämällä maisemaa. Asukkaat voivat myös käydä poimimassa kukkapellolta kukkia itselleen.

Viime vuonna Sastamalassa oli jo yksi kukkapelto, joka herätti Pylsyn mukaan asukkaissa valtavasti iloa.

Markku Vuorikari
Sastamalan kukkaseuoksessa on muun muassa ruiskaunokkia.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

"Kala-ala on kuin luokan pieni poika, jota on helppo kiusata"

Inspiraatiota jouluun Sastamalasta: Vanhat talot avautuvat jouluasussa yleisölle

Maisemapellot parantavat asukkaiden viihtyvyyttä – "Hyvä tapa tuoda viljelytoimenpiteitä tutuiksi kaupunkiväestölle"