Tiesitkö: Aurinko saa jotkut aivastamaan - Ihmiset & kulttuuri - Maaseudun Tulevaisuus
Ihmiset & kulttuuri

Tiesitkö: Aurinko saa jotkut aivastamaan

Tutkijat arvelevat aurinkoaivastuksen johtuvan aivojen hermoradoista.
Jenna Jalkanen
Noin neljännes maailman ihmisistä aivastaa aurinkoon astuessaan.

Arviolta neljännes maailman väestöstä aivastaa kirkkaan valon vaikutuksesta. Foottisena aivastuksena tunnettu refleksi on saanut myös englanninkielisen nimen Achoo-syndrooma. Aivastuksen äänen mukainen nimi tulee sanoista Autosomal Compelling Helio-Ophthalmic Outburst syndrome.

Tutkijat eivät toistaiseksi ole onnistuneet selvittämään, mistä foottiset aivastukset johtuvat.Asiaan perehtyneet ovat kuitenkin varsin yksimielisiä siitä, että syy löytyy autosomaattisesta eli tiedostamattomasta hermostosta.

Yhdeksi syyksi on ehdotettu sitä, että nenän ärsytyksestä kertovat ja pupillien supistumista sääntelevät hermoradat ovat lähellä toisiaan.

Onkin mahdollista, että hermoston viesti pupillien supistumisesta ja nenän ärsytyksestä menevät sekaisin.

Toinen selitys on, että auringosta aivastavilla pupillien supistuminen ja nenän ärsytys käyttävät yhtä ja samaa hermorataa.

Oli selitys kumpi hyvänsä, lopputuloksena ihminen pärskähtelee jopa kymmenen kertaa astuessaan aurinkoon.

Lue lisää

Kevätaurinko kiusaa joka viidennen suomalaisen ihoa

Tiesitkö, että antiikkinen täyteteksti on edelleen graafikkojen ahkerassa käytössä

Tiesitkö, millainen on pohtia-verbin maatalousmenneisyys?

Tiesitkö, että Antti Rinne erosi nopeammin kuin Trumpin lyhyimmän kauden tehnyt ministeri