LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ihmiset & kulttuuri

Onko naisen naimaonni kadoksissa? Ennen uskottiin vastan ja lemmenkylvetyksen auttavan

Vastaa nimitetään kahdella tavalla: idässä puhutaan vastasta ja lännessä taas vihdasta.
Lari Lievonen
Perinteisesti vasta on tehty hies- tai rauduskoivusta.

Suomalaiseen juhannuskulttuuriin kuuluu usein sauna, ja saunomiseen vihta taikka vasta. Vasta on alun perin kuulunut lemmenkylvetykseen eli maagiseen puhdistusmenetelmään, jolla pyrittiin palauttamaan naisen naimaonni.

Puhdistuksessa käytettiin loitsuja ja vastaa, jota kutsuttiin lempi- tai taikavastaksi. Se koottiin usein yli 20 eri puun lehdistä.

Myöhemmin vastan tarkoitus on ollut niin lihasten rentouttaminen ja hyvä tuoksu kuin ihosairauksien parantuminenkin.

Perinteisesti vasta on tehty hies- tai rauduskoivusta, mutta jotkut käyttävät myös muita puulajeja, kuten katajaa, tammea, vaahteraa, pihlajaa tai leppää. Vastaa nimitetään kahdella tavalla, idässä puhutaan vastasta ja lännessä taas vihdasta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Saunan lauteiden puut kuusta ja mäntyä lukuun ottamatta tulevalta ulkomailta – "Tuntuu kieltämättä hieman hassulta, sillä meillä puuta riittää”

Tietokoneohjattu kiuas, joka lämpiää pelleteillä – supermoderni savusauna valittiin parhaaksi savusaunafestivaaleilla

Video: Kaveriporukan juhannus kuluu Lapissa pienellä joella, jolla kukaan muu ei kalasta – "Jos joku täältä hauen saa, tarjoan illan Pohjanhovissa"