Ihmiset & kulttuuri

Tangokävijät ovat ”älyttömän uskollisia”

Vakiovieraat ovat hyvä asia, mutta samalla kävijäkunta myös vanhenee vuosi vuodelta.
Johannes Tervo
Tangomarkkinoiden kävijät ovat uskollista väkeä.

”Oikeastaan tämä on tangon lisäksi iskelmä- ja tanssimu­siikin festivaali”, sanoo Seinäjoen Tangomarkkinoiden taiteellinen johtaja Martti Haapamäki.

Kuvaus kertoo aikojen muuttumisesta. Tango on toki edelleen ykkösenä, kun Seinäjoella järjestetään 35. Tangomarkkinat tällä viikolla.

Mutta kaupungin keskustan tangokadulla soi myös muuta tanssimusiikkia, ja useiden päivien tanssikurssilla opetetaan kaikkia tanssilajeja alkeista edistyneempiin askelkuvioihin.

”Perjantain juhlakonsertissa soi vain tango”, Haapamäki vakuuttaa. Konsertin kattaus onkin mojova; mukana ovat lähes kaikki elossa olevat kuninkaalliset.

Tapahtuman kävijät ovat Haapamäen mukaan ”älyttömän uskollisia”, mikä on hänestä sekä hyvä että huono asia. Hyvää on, että käyvät, sillä kävijämäärä on vuodesta toiseen yli 100 000. Sen on samaa luokkaa kuin Suviseuroissa ja Ruisrockissa.

Haittapuoli on, että kävijäkunta vanhenee vuosi vuodelta. Keskimääräinen kävijä on noin 55-vuotias nainen.

”Osa on saattanut käydä liki alusta alkaen, mutta kyllä joka vuosi tulee uusiakin kävijöitä.”

Kauanko tapahtuma jatkuu? Haapamäki ei lupaa sille 70-vuotisjuhlia, sillä erilaisia tapahtumia on paljon ja kisa ihmisten kesästä kovaa.

”Loppua ei ole näköpiirissä, mutta kyllähän tapahtuma voi muuttua yleisönsä mukana.”

Tangomarkkinat alkoi vuonna 1985, kun Ilmajoen Musiikkijuhlat, Seinäjoen Maila-Jussit sekä Marit ja Mikot -kuoro saivat Seinäjoen kaupungin mukaan. Ensimmäisenä vuonna kävijöitä kertyi 18 000, ja 100 000 raja rikkoutui vuonna 1994.

Huippuvuosia elettiin 15. vuoden kohdalla vuonna 1999, kun kävijöitä oli 130 000.

Tanssia harrastanut Haapamäki kävi ensi kertaa Tangomarkkinoilla vuonna 1991 ja tuli mukaan järjestäjäksi ja hallitukseen vuonna 2003 ollessaan Seinäjoen Energian toimitusjohtaja.

Tuolloin tapahtuman talous sakkasi, ja uudeksi rahoittajaksi saatiin Seinäjoen kaupungin omistama Seinäjoen Energia. Tärkeisiin taustavoimiin kuuluu yhä pesäpalloseura Jymyjussit.

Tanssimisen ja kuninkaallisen laulu-, orkesteri-, tanssi- ja sävellyskilpailujen ohella tapahtumaan ovat kuuluneet pitkään myös tangoravit.

Tapahtumat ovat pääosin maksullisia.

Laulukilpailuista on noussut useita kiintotähtiä, muun muassa Arja Koriseva (1989), Eija Kantola (1992), Jari Sillanpää (1995) ja Kyösti Mäkimattila (2013).

Voittajakappeleista puolestaan lavoilla soivat tiuhaan Yön kuningatar (1993), En kasvojas muista (2008) ja Mun aika mennä on, jonka levytti vuoden 1994 tangokuningas Sauli Lehtonen.

Hän kuoli seuraavana vuonna hirvikolarissa vain 20-vuotiaana.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Vuoden tangonuori Henri Jokinen kulkee keikkamatkat Valtralla: "Musavehkeille on tehty traktorin kauhaan pehmustettu paikka"

AlfaTV oli Suomen katsotuin kanava lauantai-iltana – "Nyt tuntuu hyvältä"

"Taas päästiin tangomarkkinoille" – vaasalainen pariskunta on käynyt Seinäjoella joka kesä