Ihmiset & kulttuuri

8 000 asukkaan Kuhmo rakentaa maailman parasta kamarimusiikkifestivaalia talkoohengessä – "Teemme työtä yhteisen päämäärän eteen"

Kuhmon kamarimusiikkifestivaali on vuosien varrella kasvanut eri suuntaan, kuin mihin perustaja oletti. Nuorten muusikoiden koulutus on silti pysynyt toiminnan ytimessä. Festivaali järjestetään tänä kesänä 50. kerran.
Pekka Agarth
Suomen parhaimpiin viulisteihin lukeutuva Minna Pensola tapasi Kuhmon kamarimusiikkifestivaalin taiteellisen johtajan Vladimir Mendelssohnin.

"Maailman paras" on sanapari, joka lausutaan Kuhmossa ilmoille muitta mutkitta. Jokainen sikäläiseen mielenlaatuun tutustunut tietää, että silloin on tosi kyseessä. Kainuussa kerskailu ei kuulu tapoihin. Jos jotain nimitetään maailman parhaaksi, sen on oltava totta.

Viidenkymmenen vuoden ikään ennättänyt Kuhmon kamarimusiikkifestivaali on epäilemättä maailman kärkeä omalla alallaan. Festivaalin toiminnanjohtajan Sari Rusasen mukaan tason saavuttaminen vaatii vain, että "kaikki tekevät töitä yhteisen päämäärän eteen."

Runsaan 8 000 asukkaan Kuhmossa kaikki tosiaan tekevät töitä festivaalin onnistumiseksi. Kamarimusiikkien aikaan kaupungin väkiluku kaksinkertaistuu. Suuri osa vieraiden ja taiteilijoiden majoituksesta tapahtuu kuhmolaisten kodeissa ja mökeissä. Paikallisille yrittäjille festivaali tarkoittaa joulusesonkiin verrattavaa myyntiä.

Myös Kuhmon kaupunki on ollut alusta asti festivaalin merkittävä yhteistyökumppani. Kaupunki muun muassa luovuttaa kaikki vapaana olevat tilansa festivaalin käyttöön veloituksetta. Konsertteja ja koulutusta järjestetään esimerkiksi koulujen liikuntasaleissa ja luokkahuoneissa.

Asukkaiden aherruksen ansiosta festivaalin käytännönjärjestelyt sujuvat jouhevasti. Maailman parhaan tekemiseksi tarvitaan kuitenkin myös syvästi asialleen omistautunut järjestäjien joukko.

"On sanottu, että meidän taiteilijamme valitaan silkkihansikkain. Taiteellinen johtajamme Vladimir Mendelssohn kiertää vuoden ajan maailmaa valitsemassa festivaaleille parhaat soittajat."

Mendelssohn on toiminut festivaalin taiteellisena johtajana vuodesta 2005 alkaen. Hänelle on tärkeää tuntea festivaalille valitsemansa taiteilijat. Se tarkoittaa pelkän musiikkimaun tuntemista intiimimpää yhteyttä. Mendelssohn haluaa tietää, millaista ruokaa hänen festivaalille valitsemansa soittajat haluavat syödä.

Tänä vuonna hän on perehtynyt 173 taiteilijan ruoka- ja musiikkimakuun. Lisäksi taiteellinen johtaja on suunnitellut festivaaleille 350 konserttia. Koska kyseessä on kamarimusiikkien 50. vuosi, on teemana asiaankuuluvasti nostalgia.

”Nostalgia tarkoittaa, että on rakastunut johonkin menneeseen. Kuhmon tapauksessa siinä ei ole mitään pahaa”, Mendelssohn sanoo.

Paitsi festivaalin musiikkiohjelmistossa, nostalgia näkyy myös kaupunkiin pystytetyissä tilataideteoksissa. Toinen niistä on tehty menneiden vuosien festivaalipaidoista, toinen taas Kontion vanhoista, oransseista muovituoleista.

Vaikka juhlavuosi tunnustaakin rakkautta menneeseen, on nostalgiamatkankin ytimessä vuotuinen sijoitus tulevaan. Kuhmon kamarimusiikki on paitsi kokoelma konsertteja, myös merkittävä tilaisuus opettaa nuoria muusikoita.

Moni festivaalilla vuosien varrella esiintyneistä taiteilijoista on saapunut ensi kertaa Kuhmon musiikkioppilaana. Nuorelle muusikolle muiden kanssa soittaminen on mitä arvokkainta kokemusta, eikä Kuhmon asemaa verkostojen luojana sovi väheksyä.

Toki festivaalilla annettavaan opetukseen liittyy oma nostalgiansa, sillä se on ollut osa tapahtumaa ensimmäisestä vuodesta lähtien.

”Kuhmon kaupunki antoi meille tilat veloituksetta käyttöön. Matka- ja ruokakulut katettiin kurssimaksuilla”, muistelee festivaalin perustaja ja ensimmäinen taiteellinen johtaja Seppo Kimanen.

Perustaessaan festivaalia vuonna 1970 Kimanen oli vasta parikymppinen musiikinopiskelija. Hänen suunnitelmansa erosivat perin paljon siitä, mitä festivaali nykyisin on.

”Visioni oli nykyistä intiimimpi tapahtuma, jossa soittajat musisoivat toisilleen luonnon rauhassa ja elävät kuin yksi suuri muusikkoperhe. Vuosien varrella festivaali on menettänyt alkuperäisen intiimiytensä”, Kimanen kertoo.

Alun perin ajatuksena oli myös, että muusikot soittavat toisilleen ja yleisö saapuu kuuntelemaan, jos kiinnostaa. Viime vuosina konserttikäyntejä on kertynyt kahden festivaaliviikon aikana noin 30 000, joten mistään intiimistä pikkufestivaalista ei enää ole kysymys. Toiminnanjohtajan Sari Rusasen mukaan voi puhua ennemminkin mammuttifestivaalista.

Silti Kuhmossa on edelleen tallella syy, miksi Kimanen halusi ylimalkaan tuoda tapahtuman kaupunkiin. Hän sai ajatuksen tapahtumasta Pariisissa, kalloa täristävän melun keskellä. Hän ajatteli, että kamarimusiikki ei sovi metelin keskelle.

Kuhmo sen sijaan on rauhallinen paikka. Siksi se lienee myös maailman paras paikka hiljentyä musiikin äärelle.

Pekka Agarth
Kuhmon kamarimusiikkifestivaalin perustaja Seppo Kimanen kertoi keskiviikkoaamuna yleisölle säveltäjä Aulis Sallisen musiikista.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Aivoja elvyttävä elämys

Oululainen kaupunki-cowboy tekee country-musiikkia, jota kuunnellaan Yhdysvalloissakin: "Musiikki valitsi tekijänsä"

Taimenkantoja elvytetään virtavesien kunnostuksilla – Vähälle huomiolle jääneet purot ovat luultua tärkeämpiä