Ihmiset & kulttuuri

Rakkaat retrot: Voimakkaiden värien raanu oli aikansa hittituote – Nyt sen voi löytää kirpputorilta pilkkahintaan

Karjalan raanu oli aikansa hittituote.
Kari Salonen
Raanussa villan hienot värit pääsevät edukseen.

Raanun kulta-aika oli 1960- ja 70-luvuilla, jolloin se löytyi jokaisesta kodista. Niitä valmistivat lukuisat kotimaiset tekstiilialan kutomot. Taitavat kangaspuiden käyttäjät kutoivat niitä itselleen tai lahjaksi kansalaisopistojen kursseilla sekä käsityöneuvonta-asemilla eli nykyisissä käsityökeskuksissa.

Raanua käytetään nykyisin seinävaatteena tuomassa väri-ilottelua skandinaavisen puiseen tai vaaleaan sisustukseen. Moni raanu löytyy myös rullattuna varaston nurkasta tai lahjoitettuna kierrätyskeskukseen. Toisille raanut ovat kauhistus, mutta moni niistä myös tykkää ja haluaa sellaisen seinälleen.

Raanu on väreillä valmistettu abstrakti taideteos. Sen suosio perustuu tunnetiloihin, joita eri väriyhdistelmät aiheuttavat. Raanu on kuin vesivärimaalaus kankaaksi kudottuna, siinä laveerataan erilaisia värejä kuvastamaan tunteita tai asioita, joita ei voi toiselle selittää.

Raanun suunnittelija tutkii ympäristöä värien kautta. Raanujen nimet viittaavat luontoon ja voivat olla esimerkiksi Kaukainen ranta, Usvainen syysaamu, Iltalypsyn aikaan tai Sininen hetki. Moni pystyykin raanun ääressä kuvittelemaan suunnittelijan tarkoittaman maiseman.

Raanun arvo koostuu enimmäkseen tunnearvosta, vaikka materiaali on täyttä villaa. Kirpputoreilta raanu lähtee parhaimmillaan mukaan 10–20 eurolla, ja se on pilkkahinta. Suomalainen raanu kudotaan puuvillaloimeen ohuen ohuesta villalangasta ja kuteisiin kuluu huomattavasti enemmän rahaa kuin sellaisen arvo on kierrätyskeskuksesta ostettuna. Raanua hankkivan kannattaa huomioida, että raanuja saa myös tuontitavarana, joiden materiaali voi olla villasekoitetta tai täyttä keinokuitua.

Herää kysymys, kuinka raanua voisi uudelleenkäyttää. Täyttä villaa olevassa raanussa on kaikki villan hyvät ominaisuudet. Se on loistava lämmöneristin. Se on joustava, pehmeä, se ei ime likaa, ei rypisty, se ei syty helposti ja sammuu itsestään. Uudelleenkäytetyistä raanuista on valmistettu tyynyjä, laukkuja, tietokoneen tai tabletin suojapusseja, mutta lisää innovaatioita tarvittaisiin.

Raanu oli alun perin käyttötavara, ei koriste. Se oli tarkoitettu makuu- tai istuma-alustaksi tai sängyn päälle peitteeksi. Varhaiset raanut oli tehty materiaaleista, joiden värit ovat haalistuneet vuosien myötä. Sittemmin villan käsittely on kehittynyt ja värit pysyvät. Raanut sisälsivät usein vaakaraidoituksen lisäksi kangaspuissa poimittuja tai päälleommeltuja kuvioita. Tyypillisiä raanuille ovat myös kahdella värillä kudotut pystysuorat ”vippeläraidat”.

Raanu keksittiin nostaa seinälle 1950-luvulla, jossa se lumosi suomalaiset värikylläisyydellään. 1960–70-luvuilla kirkkaiden värien käyttö korostui entisestään ja raanuissa värikylläisyys pääsi edukseen.

Raanuista tunnetuimpia ovat Lapin raanu sekä Karjalan raanu. Karjalan raanun tunnistaa päälle ommelluista karjalaisista kuvioista sekä maakunnan tunnusväreistä, punaisesta ja mustasta. Se vetosi erityisesti niihin, joiden juuret ovat Karjalassa. Lapin raanussa voi kuvitella taivaanrannan värejä yöttömän yön hetkenä. Sen suosio kertoi myös 1970-luvulla Lapin eksotiikan suosiosta.

Ohuesta villalangasta

  • Raanu on kudottu ohuesta villalangasta. Loimi on yleensä puuvillaa.
  • Raanua ei pidä sekoittaa ryijyyn tai täkänään, vaikka kaikkia näitä kudotaan kangaspuissa. Raanu on sileäksi kudottu. Se koostuu yleensä vaakaraidoista sekä toistuvista raitaryhmistä.
  • Ryijyssä on hapsumainen pitkä nukka ja se voidaan myös tehdä ompelemalla nukka valmiiseen pohjakankaaseen.
  • Täkänä on kuvakudos, johon tehdään yleensä kaksivärinen kuva, joka kudotaan ontelo­kudoksena. Kuva on samanlainen kummaltakin puolelta, mutta toisella puolella värit näyttäy­tyvät peilikuvana.
  • Ryijyn uudesta tulemisesta sisustukseen on puhuttu jonkin aikaa. Huutokaupoissa muutamista ryijyistä on pulitettu tuhansia euroja. Ryijyjä ovat suunnitelleet monet tunnetut taiteilijat ja arkkitehdit, esimerkiksi Eliel Saarinen, Akseli Gallén-Kallela, Irma Kukkasjärvi, Eva Brummer, Rut Bryk.
  • Raanun suosio alkoi 1950-luvulla, jolloin se tuli sisustukseen seinävaatteeksi.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kulta-aikaan Havin tehtaalla työskenteli lähes 200 ihmistä – nykyisin kynttilät ovat ennen kaikkea tunnelmavalaistusta

Muistatko tämän hymyn? Klassikkohelistimen kehittelyssä turvauduttiin psykologin apuun

Kotimainen valaisin oli messinkiä, tiikkiä ja lasia – osasta saatetaan maksaa jopa satoja tuhansia euroja