Ihmiset & kulttuuri

Musiikkiteatterin rutistus: 1 500 talkootuntia vaatinut katsomo ja esitys valmiiksi ajallaan – "Henkinen tuki ja huumori pelastavat"

Sekä alle kaksikymppiset uudet tulokkaat että alkuperäisjäsenet viihtyvät Somerniemen Musiikkiteatterissa, joka täytti tänä vuonna 18 vuotta.
Kimmo Haimi
"Täällä taas on ryhmähenki, kaikki puhaltavat samaan hiileen”, sanoo keskellä istuva Markku Juovi. Vieressä istuvat Pasi Ali-Yrkkö (vas.) ja Pentti Manner. Takana seisovat Emmi Ali-Yrkkö ja Silja Salminen.

Someron kuntaan kuuluvan Somerniemen kylässä riittää kesällä kuhinaa.

Alle puolentoista tuhannen asukkaan Somerniemi tunnetaan parhaiten vilkkaasta toristaan. Paikkakuntaa elävöittävät myös torin kupeessa järjestettävät Somerniemen Musiikkiteatterin kesänäytökset, joilla on ikää jo 18 vuotta.

Olemme sopineet haastattelun Somerniemen Musiikki- ja Teatteriyhdistys ry:n puheenjohtajan Emmi Ali-Yrkön kanssa. Kun astelemme näyttämölle kylätalon pihalle, paikalla onkin yllättävän suuri sakki. Yhdistyksen sihteeri Silja Salminen ja talkoolaiset Pasi Ali-Yrkkö, Markku Juovi ja Pentti Manner ovat saapuneet Ali-Yrkön henkiseksi tueksi.

Kaikki he ovat olleet mukana teatterissa vuosia, Emmi Ali-Yrkkö ja Manner alusta saakka.

”Ensimmäisenä vuonna rupesin odottamaan esikoislastani. Seuraavana vuonna hän nukkui vaunussa takahuoneessa, ja kuka vaan sattui olemaan stagelta pois, kävi heijaamassa vaunuja. Nyt hän on 17-vuotias ja mukana näytelmässä”, Emmi Ali-Yrkkö kertoo.

Nuoria näyttelijöitä musiikkiteatterissa riittää, paitsi omasta takaa, myös muutenkin. Tänä vuonna lavalla on yli neljäkymmentä henkeä, joista puolet on lapsia ja nuoria.

”Olen itsekin välillä miettinyt, että ehkä me emme ole ihan tavanomainen kesäteatteri. Olen kuullut, että jossain ei meinaa löytyä ihmisiä rooleihin. Meillä se taas menee toisinpäin: joudumme itse käsikirjoittamaan näytelmät, jotta saamme roolit kaikille, kun varsinkin nuorta porukkaa on niin paljon”, Emmi Ali-Yrkkö sanoo.

”Heidän myötään tulee nuoria katsojia, ja väitän, että myös sosiaalinen media tuo nuorempia paikalle”, sosiaalisesta mediasta vastaava Salminen pohtii.

Hän on itsekin ollut musiikkiteatterissa mukana 8-vuotiaasta saakka. ”Kun näyttelijät kertovat kavereilleen, kuinka kivaa täällä on ollut, ensi vuonna heidän mukanaan tulee viisi henkeä lisää”, Salminen jatkaa.

Emmi Ali-Yrkkö, Salminen ja muutama muu teatteriporukassa ovat ammatiltaan luokanopettajia, joten ”kaikki onget ovat ojossa koko ajan”, Emmi Ali-Yrkkö kuvailee.

”Me näemme kaikki, jotka osaavat laulaa, tanssia ja liikkua, ja vähän vinkataan, että teatteriporukka olisi tarjolla”, Emmi Ali-Yrkkö kertoo.

Tänä kesänä Somerniemen Musiikki- ja Teatteriyhdistys ry rutisti näytelmän lisäksi uuden katsomon valmiiksi ennen ensi-iltaa.

”Talkoolaisten raskasryhmä on tässä. Me ollaan täällä asuttu”, vitsailee Manner viitaten paikalla olevaan miesporukkaan.

Kun yhdistys haki katsomolle EU-apurahaa, he arvioivat talkootunteja kertyvän 1 300, mikä sekin kuulostaa paljolta. Lopulta tunteja kertyi puolitoista tuhatta. Päälle piti tehdä vielä teatteria.

Manner hehkuttaa, kuinka puheenjohtaja Ali-Yrkkö on kantanut henkiset paineet projekteista – ja välillä ollut teatterilla vielä yhdeltätoista illalla neulomassa verhoja esitystä varten.

”Vaikka katsomon rakentaminen ja teatterin tekeminen saattaa oman työn ohella olla raskasta, täällä yhteisöllisyys, henkinen tuki ja huumori pelastavat aika monta tilannetta”, Emmi Ali-Yrkkö sanoo.

Maanviljelijä Markku Juovi, joka on hänkin ollut toiminnassa mukana vuosia – välillä lavalla ja välillä talkoissa – innostuu puhumaan musiikkiteatterin yhteisöllisyydestä ja hyvästä hengestä.

”TV-viihde tarjoaa aika paljon ohjelmaa, missä haetaan parasta: on Selviytyät, ja Putouksessa haetaan parasta hahmoa. Kaikessa on kilpailuvietti, että sinun täytyisi olla hyvä ja syödä toisia pois. Täällä taas on ryhmähenki, kaikki puhaltavat samaan hiileen”, hän kertoo leveästi hymyillen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Teatteriarvio: Amélie opettaa, että maailmassa on paljon kauneutta, kunhan vain muistamme avata silmämme

Teatteriarvio: Oopperan kummituksen voima perustuu äärilleen viritettyihin tunteisiin – Jyväskylässä tunnelma ei saavuta huippuaan

Teatteriarvio: Poikabändi-musikaali on häpeilemättömän riemastuttava aikamatka 1990-luvulle