Ihmiset & kulttuuri

Savonlinna ja Saimaan rannat taipuvat viikonloppuna luontoelokuvien näyttämöksi: "Luonto on niin makea täällä, että haluamme pitää tapahtuman Savonlinnassa"

Kansainvälistä luontoelokuvien viikonloppua vietetään Savonlinnassa jo kymmenettä kertaa.
Saara Lavi
Talkoolaiset majoittuvat perinteisesti taustalla näkyvässä Puijo-risteilylaivassa Savonlinnan satamassa. Tänä vuonna se saa vierelleen Kaesan, koska kasvanut talkoojoukko ei enää mahdu yhteen alukseen, kertovat festivaalijohtaja Annakaisa Vänttinen (vas.) ja tuottaja Minna Nurmi.

Luontoelokuvafestivaalin järjestäminen esimerkiksi Helsingissä voisi olla helpompaa kuin Savonlinnassa. Myös osallistujia ja talkoolaisia saattaisi tulla moninkertaisesti. Jotain kuitenkin puuttuisi.

"Luonto on niin makea täällä, että haluamme pitää tapahtuman Savonlinnassa", festivaalijohtaja Annakaisa Vänttinen sanoo.

Tulevana viikonloppuna kymmenettä kertaa järjestettävän Luontoelokuvafestivaalin näytöksistä osa järjestetään ulkona, metsässä ja saaressa Saimaalla. Oheisohjelmana on muun muassa sieniretki, ja majoittuminen on mahdollista metsässä, leijuvassa teltassa.

"Sijainti täällä mahdollistaa monenlaista elämyksellisyyttä ja koemme myös tärkeäksi rikastuttaa paikallista kulttuurielämää", tuottaja ja ohjelmapäällikkö Minna Nurmi lisää.

Vapaaehtoisvoimin järjestettävän festivaalin kotikutoisuus luo tapahtumaan oman tunnelmansa. "Osa kävijöistä on sanonut, että 'älkää kasvako'", Vänttinen kertoo.

Luontoelokuvafestivaalin osallistujamäärä on kuitenkin suurentunut vuosittain. Viime vuonna kävijöitä oli noin 3 500. Tänä vuonna odotus on taas yli sen.

Samalla myös ohjelmisto on laajentunut. "Viikonloppu ei enää tahdo riittää", Vänttinen harmittelee.

Teemoissa painottuvat tänä vuonna menneisyys ja nykyhetki. Klassikoita ohjelmistossa edustaa muun muassa emonsa menettäneestä karhunpennusta kertova Karhu vuodelta 1988.

"Se on minulle todellinen lapsuuden leffa, ensimmäinen luontoelokuva, jonka muistan", Vänttinen kertoo. "Klassikoiden myötä ohjelmistossa on aika paljon fiktiota, ei kovin paljoa perinteistä luontodokumenttia, mutta sitäkin on."

Uutta tuotantoa on esimerkiksi suomalainen Saimaan saaristoon sijoittuva, lapsillekin sopiva Vedenneito. Myös Venäjä, geeniteknologia ja ilmastoahdistus sekä nuorten ilmastoaktiivisuus näkyvät festivaalin tarjonnassa.

"Ohjelmistoa suunnitellessa on hienoa huomata, miten elokuvien väliltä löytyy rajapintoja, kuten tänä vuonna vaikka geeniteknologia", Nurmi kertoo. Sitä käsittelee esimerkiksi Siperiaan sijoittuva Genesis 2.0, jossa yritetään herättää henkiin mammutti.

Festivaalin tavoitteena on herättää ihmisiä huomaamaan luonnon monimuotoisuus ympärillään sekä toimimaan sen säilyttämiseksi.

"Jo monimuotoisuuden huomaaminen voi herättää yhteiskuntaa muutoksiin", Nurmi pohtii.

Elokuvien ympärille pyritään luomaan keskustelua ja vuorovaikutusta. Osassa esityksistä on paikalla elokuvan ohjaaja tai muu teemaan sopiva vieras.

"Haluamme, että katsojilla on mahdollisuus aiheen jälkipureskeluun", Vänttinen sanoo.

Savonlinnan kansainvälinen luontoelokuvafestivaali, Savonlinna 16.-18.8. www.sinff.fi
Saara Lavi
Luontoelokuvafestivaalin metsänäytös järjestetään Sulosaaressa Lettukahvila Kalliolinnan kupeessa. Järjestäjät haluavat pitää kiinni ulkoilmanäytöksistä, vaikka niihin liittyy oma jännityksensä sään suhteen. Tähän asti sää on yleensä suosinut, eikä esityksiä ole juuri tarvinnut siirtää.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Talousongelmat, uupuminen, parisuhteen solmut – maaseudun auttajien työssä näkyy elämän koko kirjo

Silakkaa ympäristöystävällisempää ja terveellisempää ruokaa saa hakea – näin marinoit sen leivän päälle

Kulta-aikaan Havin tehtaalla työskenteli lähes 200 ihmistä – nykyisin kynttilät ovat ennen kaikkea tunnelmavalaistusta