Ihmiset & kulttuuri

Kirja-arvio: Aikalaisilta uutta tietoa Nätti-Jussista: "Miksi sinä Jumala minulle kostit”, kysyi itkuinen lapsi saamatta vastausta

Talojen emäntien ja lasten haastatteluista aukeaa uusia, herkkiä kuvia levottomasta kulkurista.
Olli Tiuraniemi, Mari Maasilta ja Raimo Keränen: Nätti-Jussi, elämä ja tarinat. 157 sivua, Lapin yliopisto.

Karstulassa syntyneen Juho Vihtori Nätin (1890–1964) eli Nätti-Jussin elämästä on kirjoitettu ja puhuttu paljon. Moni vanha vitsi on väännetty Nätti-Jussi-tarinaksi ja kuva jätkien jätkästä on vääristynyt.

Nätti-Jussin tunteneiden ihmisten haastattelut antavat uutta tietoa. Yksioikoiset, monesti kielteiset kuvat miehestä korjaantuvat.

Nätti-Jussi työskenteli ja asui sulan maan aikoina Ala-Kemijoen kylien taloissa. Hän oli kysytty mies hirsiseinien tilkitsemiseen.

Nätti-Jussilla oli synnynnäinen jalkavamma. Häntä kiusattiin Rujo-Jussiksi, Könttäjalaksi, Kampura-Jussiksi.

”Minä menin pienenä piiloon saunan lautomitten alle, enkä tullut sieltä pois, ennen kuin kiusantekijät menivät koteihinsa”, hän kertoi haastattelijalle.

Vanhat ihmiset sanoivat vammaa palkaksi aiempien polvien isien ja äitien synneistä. ”Miksi sinä Jumala minulle kostit”, kysyi itkuinen lapsi saamatta vastausta.

Jussi alkoi harjoitella tarinoiden kerrontaa, mielikuvitus lääkitsi pienen mielen tuskaa. Tarinoista alkoi kasvaa suojakilpi kiusaamista vastaan.

Pikkupojasta karaistui mies. Hän muisteli, kuinka häntä savotalla pilkattiin vammasta. Jussi meni pölkyn luo kirves kourassa: ”Kun olette noin viisaita jalkani suhteen, niin sanokaa, mistä kohtaa katkaisen!”

Moni piti Nätti-Jussia taruolentona. Savotta -lehti ja kirjailija Pentti Haanpääkin kirjoittivat Nätti-Jussista perättömät, ilkeät jutut luullen miestä ja lennokkaita juttuja jätkien kehittelemiksi.

Molemmat maksoivat pahoitellen Nätti-Jussille korvauksen pastori Arvo Ohisen vaatimuksesta.

Talojen emäntien ja lasten haastatteluista aukeaa uusia, herkkiä kuvia levottomasta kulkurista.

Kirjan kuvitus on loistava. Kasööri Matti Körkön jäämistöstä löytyneet valokuvat näyttävät 1930–1950-lukujen elämää savotoilla ja kylillä. Lapin yliopisto puhdisti, digitoi ja luetteloi liki 1 500 kuvaa.

Nätti-Jussi toi iloa arkeen metsäkämpillä ja kotipirteissä. Hänen muistetaan kertoneen satuja lapsille. Tiedonhaluinen kulkija oli myös osa aikansa tiedonvälitystä.

Ehkä pahin vääristymä on Nätti-Jussiin yleisesti lyöty juopon leima. ”Älkääkä sitten tehkö Jussista juoppoa”, varoitti moni haastateltu.

Talousmies hän ei ollut: ”Ei rahat lopu, mutta omistajat vaihtuu”, tuumi korttiringissä hyvin viihtynyt mies.

Neljän Lapin yliopiston tutkijan artikkelit taustoittavat hyvin Jussin lehtijulkisutta, maskuliinisia työyhteisöjä, suhdetta viinaan ja naisiin.

Hyvin monet kylien eläjät pitivät Nätti-Jussista. Hän sai 60-vuotislahjaksi pisalaisilta hopeapäisen kävelykepin.

Piispa Osmo Heliövaara vieraili Jussin sairasvuoteella ja ”leivän isä” Kemi Oy:n metsäpäällikkö Jarl Sundqvist hautajaisissa: ”Jussi loi omalla valoisalla olemuksellaan ja huumorilla iloista mielialaa jätkien keskuuteen”.

Sitä saavat nyt ensimmäisen Nätti-Jussista kirjoitetun tietokirjan lukijatkin.

Olli Tiuraniemi, Mari Maasilta ja Raimo Keränen:

Nätti-Jussi, elämä ja tarinat.

157 sivua, Lapin yliopisto.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Koneviesti: Metsätehon ensimmäinen konesavotta 1950-luvulla – näin maataloustraktorit toimivat metsätöissä

"Vaikka olisi kuinka varovainen, katkeaa silti välillä sähkölinjoja"

Pakkanen palautti metsäkoneyrittäjän hymyn: "Metsän vaurioitumista ei nykyään tarvitse pelätä märilläkään keleillä"