Ihmiset & kulttuuri

Koivisto-viikolla juhlistetaan maaseudun ja kylien elinvoimaa

Vilkas tapahtumaviikko huipentuu lauantaina toritapahtumaan ja maaseutugaalaan.
Petri Blomqvist
Koivistonkylän urheiluseuran puheenjohtaja Marko Mustonen, kesäkahvilaa pitävä Pirkko Aksela ja kyläyhdistyksen nokkamies Matti Hämäläinen toivottavat kaikki tervetulleiksi Koivisto-viikon tapahtumiin Äänekoskelle.

Äänekoskella sijaitseva 570 asukkaan Koiviston kylä tempaisee tällä viikolla tosissaan.

Kuluvan viikon maanantaista sunnuntaihin kestävässä tapahtumassa maaseudun elämänmenoa esitellään koko kirjossaan.

"On musiikkia, luontoa, kulttuuria, näytelmiä, matkailua, historiaa ja teatteria. Aivan kaikkea", Koivistonkylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja ja valtakunnan virallinen kylähullu Matti Hämäläinen kertoo.

Maanantaina Koivistonkylän seurantalolla järjestettiin seminaari- ja keskustelutilaisuuksia luonto- ja maaseutumatkailusta.

Tiistai rakentui musiikin ympärille, kun Suomen vanhin naiskuoro Vaput esiintyi seurantalolla. Ohjelmassa oli myös yhteislaulua ja tanssia.

Tänään keskiviikkona teemoina ovat historia ja liikunta.

"Perehdymme muun muassa Sisä-Suomen ensimmäisen postikonttorin, Muhluniemen, historiaan. Jyväskylän kaupungin perustamisasiakirja allekirjoitettiin tällä kylällä 1837", Hämäläinen sanoo.

Koiviston kylän historiasta ja merkityksestä keskiajalta alkaen luennoi Tampereen yliopiston pohjoismaisen historian dosentti Marko Lamberg.

Torstaina sukelletaan teatterimaailman pyörteisiin.

Seurantalolla on ensiesityksessä kuunnelma Vangittu laulu. Kuunnelma pohjautuu kylän ensimmäisen opettajan Juho Hoikkasen samannimiseen romaaniin vuodelta 1929. Hoikkanen palkittiin aikoinaan valtion kirjallisuuspalkinnolla.

Perjantaina ulkoillaan Naakkiman laavulla ja telttaillaan yön yli Kapeenkoskella.

Lauantaina kylän tapahtumaviikko huipentuu seurantalon pihalla järjestettävään toritapahtumaan, jonne odotetaan satoja ihmisiä.

"Tänne saapuu paikallisia lähituottajia elintarvikkeineen. Ruuan lisäksi esillä on myös käsitöitä ja vanhoja koneita."

Lauantai-iltana järjestetään maaseutugaala, jossa puhujina ovat äänekoskelainen kansanedustaja Juha Kautto (vas.) ja Suomen kylät ry:n puheenjohtaja Petri Rinne.

Päätöspäivänä sunnuntaina Koiviston evankeliumiyhdistys järjestää kylän koululla 80-vuotisjuhlansa sekä jumalanpalveluksen.

Koivisto-viikon järjestämisen takana on valtavasti työtunteja ja yli sata talkoolaista.

"Täällä on ollut mahtava pöhinä. Järjestelyt ovat vieneet paljon aikaa ja energiaa, mutta samalla yhdessä tekemisen henki on ollut huipussaan. Yksin ei kukaan ole kuitenkaan yhtään mitään, mutta yhdessä tekemällä saa uskomattomia aikaan", kylähullu Matti Hämäläinen kehuu.

Hän myöntää, että tapahtumaviikon toteutus tehdään vähän "isoltaan".

"Mutta hulluthan tekee isoja asioita, koska eivät tyydy tavanomaiseen", mies sanoo ja naurahtaa.

Hämäläisen mukaan kyseessä on paitsi perinteikkään ja kehittyvän kylän voimanponnistus, myös laajempi kannanotto maaseudun ja kylien elinvoiman puolesta.

"Haluamme juhlistaa kaunista suomalaista maaseutua ja sen kyliä kaikessa monipuolisuudessaan. Maaseudun ihmiset pitävät liian usein kynttilää vakan alla. Maaseudulla on Suomessa upea historia, ja kylissä on edelleen elinvoimaa", Hämäläinen julistaa.

Koiviston kylä on esimerkki elävästä maaseudusta.

15 kilometrin päässä Äänekosken keskustasta ja 33 kilometrin päässä maakuntakeskus Jyväskylästä sijaitseva kylä on onnistunut kasvattamaan väkilukuaan vuosi toisensa jälkeen.

Uusia perheitä aktiiviselle kylälle houkuttelee muun muassa tuliterä uusi hirsikoulu, joka avaa ovensa lokakuussa.

Paikallisen urheiluseuran Koiviston Kipinän puheenjohtajan Marko Mustosen mukaan vapaaehtoisvoimin järjestettävä suurtapahtuma on kohottanut kylän yhteishenkeä.

"Tämä on kaikkineen positiivinen juttu kylälle ja koko seutukunnalle."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kulmuni: Postinjakelusta maaseudulla on huolehdittava – "Tarvittaessa etsitään uusia keinoja"

Video: Myrskyläläinen Eila Lemmelä lausuu runon loppukesän kauneuden kunniaksi

"Henkeen ja vereen" viljelijäksi tunnustautuva Eila Lemmelä on herkästi haltioissaan – hän kannustaa nuoria maatalouteen, mutta ihmettelee yhtä ilmiötä