Ihmiset & kulttuuri

Kärsitkö uupumusasteisesta väsymyksestä ja häiritsevästä kutinasta? Saatat sairastaa vakavaa maksasairautta

Munuais- ja maksaliitosta korostetaan, etteivät kaikki maksasairaudet suinkaan johdu alkoholista.
Kari Salonen
Vuosittain Suomessa todetaan 30–50 uutta sairaustapausta. Kuvituskuva.

Primaari biliaari kolangiitti eli PBC on tulehduksellinen maksasairaus, jossa elimistössä muodostuu vasta-aineita sappiteiden rakenteita vastaan. Sairaus todetaan useimmiten sattumalta oireettomassa vaiheessa esimerkiksi terveystarkastuksessa, kun selvitetään syytä kohonneisiin maksa-arvoihin.

Vuosittain Suomessa todetaan 30–50 uutta sairaustapausta.

Munuais- ja maksaliitosta kerrotaan, että sairastuneista 90 prosenttia on 40–60-vuotiaita naisia. Sairauden taustalla on synnynnäinen alttius, mutta arvellaan, että sen laukaisee ympäristön kemiallinen ärsytys kuten tupakointi, hiusvärit, kynsilakka, pesuaineet tai asuinympäristö.

PBC aiheuttaa tulehdusreaktion, joka johtaa sappiteiden vaurioitumiseen. Sairauden edetessä maksasolukko tuhoutuu ja korvautuu sidekudoksella, mikä voi johtaa ajan kuluessa maksakirroosiin. PBC etenee yleensä hitaasti. Munuais- ja maksaliitosta korostetaan, että sairauden toteaminen ajoissa on tärkeää, koska lääkitys estää valtaosalla sairauden etenemisen kirroosiasteelle.

PBC:n yleisin oire on väsymys, joka ei riipu sairauden vaikeusasteesta. Sairauden jatkuessa jopa 70 prosentilla on elämää häiritsevää uupumusta. Joka toisella sairastuneesta on kutinaa, ja 10 prosentilla se on sietämätöntä.

Sairauden edetessä voi esiintyä keltaisuutta, joka on jo merkki maksan vaikeasta vauriosta. Lisäksi sairauteen voi liittyä osteoporoosia, kolesteroliarvojen nousua, niveloireita sekä suun ja silmien kuivuutta.

PBC:tä ei voida ehkäistä ennalta, mutta sitä kyetään nykyään hoitamaan tehokkaasti.

"Monet sairastuneet kohtaavat paljon ennakkoluuloja, sillä moni luulee edelleen, että kaikki maksasairaudet johtuisivat alkoholista. PBC:n oireet ovat usein näkymättömiä, minkä vuoksi läheisten, ystävien tai työtoverien voi olla vaikea ymmärtää sitä, miten paljon se vaikuttaa sairastuneen elämänlaatuun", Munuais- ja maksaliiton kehittämispäällikkö Hanna Eloranta sanoo tiedotteessa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti elintensä luovutukseen, mutta pitävät sen omana tietonaan – moni myös uskoo, etteivät elimet kelpaa luovutettaviksi

Joka neljännellä suomalaisella rasvoittunut maksa – Näillä seitsemällä vinkillä vältät rasvamaksan

Teatteriarvio: Pieni merenneito luo uskomattoman merenalaisen maailman estradille