LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ihmiset & kulttuuri

”Kihniössä murre vaihtelee melkein taloittain” – Katso video: Ritva Markkolan murteessa kuuluvat pohjalaissävyt

Ritva Markkola asuu Kihniön Kankarin kylässä. Kihniöläisten puheessa kuuluu vaikutteita monesta murteesta.
Johannes Tervo
”Omassa puheessani on paljon pohjalaisvaikutusta", kihniöläinen Ritva Markkola kertoo. "Sekä äitini että isäni sukujuuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Lapsena olin usein mummun hoivissa. Hän oli kotoisin Jalasjärveltä."

”Täällä murre vaihtelee melkeinpä taloittain”, Ritva Markkola sanoo.

Nykyisessä maakuntajaossa Kihniö on osa Pirkanmaata, sen pohjoista osaa. Monet kihniöläiset pitävät itseään kuitenkin enemmän satakuntalaisina kuin hämäläisinä. Vieras suunta ei ole myöskään Etelä-Pohjanmaa.

”Varsinkin omassa puheessani on paljon pohjalaisvaikutusta. Sekä äitini että isäni sukujuuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Lapsena olin usein mummun hoivissa, hän oli kotoisin Jalasjärveltä", Markkola kertoo.

”Mieheni taas oli Parkanosta, aivan varmasti olen omaksunut sanoja myös sikäläisestä murteesta."

Satakuntalaisuuden vaikutus Kihniössä on vahva. Osa pitäjän yhdistyksistä kuuluu edelleen satakuntalaiseen piirijärjestöön. Satakuntalaisuus kuuluu puheessakin.

”Unohtaa ei sovi karjalaismurteidenkaan vaikutusta. Kihniöön tuli evakkoja eniten Kaukolasta. Itselläni oli hyvä koulukaveri, joka oli kotoisin Kirvusta.”

Omasta pohjalaisvaikutteisesta puheestaan Markkola sanoo esimerkkinä lauseen ”Tuo se putusihveli, kun tuos laattialla on putua."

Putusihveli tarkoittaa rikkalappiota. Laattiasta Markkolalle on sanottu, että ”siinä oli aika monta aata”.

”Ja meillä matot puristellaan”, Markkola kertoo lisää siivoussanastoa.

Lautanen oli aikaisemmin talterikki, se on ruotsin kielen vaikutusta samoin kuin esimerkiksi Suupohjan murteessa.

Nappo on vesikauha, tarikko on talikko ja lavitta on tuoli.

Tunkionpaltto tarkoittaa tunkion vierustaa tai reunaa. Saunanparvi on puolestaan lauteet.

”Mares on made, kölvi on poika ja plikka on tyttö."

Markkolan murteessa mennään kouluhun, kylähän ja tanssihin.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Runoilija Heli Laaksonen pohtii runoilijauransa jatkoa – "kaiken ilmatteks haluavie määrä ruppe kasvama liian suureks"

Sanakirjan kokoaminen voi viedä satoja vuosia: Ruotsissa aloitettiin 1786, nyt ollaan v-kirjaimessa

Äiti on rakas kaikilla murteilla – lukijoiden lempimurresana viittaa kuitenkin toiseen tärkeään ihmiseen