LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ihmiset & kulttuuri

60-vuotias miljoonamyyjä Jussi Korkia-aho haluaa palvella asiakasta mahdollisimman hyvin – "Tyytyväinen asiakas mainostaa jatkossakin"

Tärkeimmät myyjältä vaadittavat ominaisuudet ovat Korkia-ahon mielestä positiivisuus ja tulevaisuudenusko: ”On oltava vähän lapsenomaista uskoa siihen, että aina pääsee parempiin tuloksiin.”
Elina Paavola
Hevoset ja raviharrastus ovat lähellä Jussi Korkia-ahon sydäntä. Korkia-aho (vas.) ja Suomalaisen Maaseudun tuottaja Antti Savolainen kohottelivat pokaaleja Ylivieskan raviradalla viime elokuussa ennen voittajien palkitsemista.

Maaseudun Tulevaisuuden ja Suomalaisen Maaseudun myyntipäällikkö Jussi Korkia-aho täyttää tänään keskiviikkona 60 vuotta.

Ikäisekseen nuorekas Korkia-aho on työskennellyt ilmoitus- ja mainosmyyjänä 1970-luvun lopulta.

”Olin vähän aikaa nuorena miehenä maatalousmyyjänä. Armeijan jälkeen päädyin sitten Sirpa-vaimon perässä Haapavedelle Pyhäjokiseutuun mainosmyyjäksi”, mies muistelee.

Kahdeksan Pyhäjokiseudussa vietetyn vuoden jälkeen hän perusti yhdessä toimittaja Vilho Kinnusen kanssa Pohjoissuomalainen Maaseutu -maatalouslehden, jonka näytenumero ilmestyi 1987.

Seuraavana vuonna lehti ilmestyi jo säännöllisesti kuukausittain. Pohjoissuomalaisen Maaseudun suosio ja levikki kasvoivat tasaisesti.

”Alueena oli ensin pohjoinen Suomi, mutta vuosien saatossa lehti laajeni puolen Suomen laajuiseksi. Nimi vaihtuikin 1990-luvun puolivälissä Suomalaiseksi Maaseuduksi”, Korkia-aho kertoo.

Hän katsoo, että vuonna 1992 sinetöity Suomalaisen Maaseudun siirtyminen Maaseudun Tulevaisuuden liitteeksi pelasti lehden.

”Kun lama iski koko voimallaan päälle 1990-luvun alkuvuosina, ei siitä olisi yksin selvitty. Todellinen nousukiito käynnistyi osana Maaseudun Tulevaisuutta.”

Lehtien yhdistymisen jälkeen Korkia-aho vastasi perustamansa lehden ilmoitus- ja mainosmyynnistä vuoteen 2017, jolloin hän siirtyi myös Maaseudun Tulevaisuuden myyntipäälliköksi.

Jotain miehen tarmosta kertoo, että esimerkiksi viime vuonna hän keräsi mainosmyyntituloja häkellyttävät 1,3 miljoonaa euroa.

”Tästä vuodesta on tulossa myyntitulojen osalta vielä himpun verran parempi.”

Mikä on salaisuus näin massiivisten myyntilukujen takana?

”Hyvät asiakassuhteet. Se voi kuulostaa vähän lattealta ja vitsikkäältäkin, mutta en ajattele pelkästään omaa ilmoitusmyyntiä vaan myös sitä, miten saisin luotua lisää kauppaa asiakkaalle”, Korkia-aho avaa.

”Uskon sellaiseen lumipalloefektiin, että kun auttaa toista eteenpäin, siitä seuraa itsellekin hyviä asioita. Kaiken perustana ovat tiiviit ja luottamukselliset asiakassuhteet, jotka ovat monesti muotoutuneet vuosikymmenten aikana.”

Myyntipäällikkö paljastaa, että rajanveto voi käydä paikoin vaikeaksikin.

”Monien kanssa yhteistyösuhde on jatkunut niin kauan, että asiakkaiden kanssa on kaverustunut. He ovat asiakkaitani ja kavereitani, molempia.”

Korkia-aho kertoo pyrkivänsä kaikessa tekemisessään siihen, että asiakas kokisi saavansa rahoilleen vastinetta.

”Tyytyväinen asiakas mainostaa jatkossakin.”

Paraskaan media-alan myyntitykki ei Jussi Korkia-ahon mukaan menesty ilman hyvää perustuotetta: laadukasta sanomalehteä.

”Maaseudun Tulevaisuus on hyvä, monipuolinen ja laadukas lehti. Se antaa vahvan selkä­nojan kaikelle tekemiselle myyntipuolella.”

Luotettava ja kiinnostava journalismi houkuttelee mainostajia lehden sivuille sekä verkon mainospaikoille.

”Ilmoitusmyyjät herkästi retostelevat myyntiluvuilla. Aina kannattaa muistaa, että myynti syntyy hyvän lehden sivutuotteena.”

Tärkeimmät myyjältä vaadittavat ominaisuudet ovat Korkia-ahon mielestä positiivisuus ja tulevaisuudenusko.

”On oltava vähän lapsenomaista uskoa siihen, että aina pääsee parempiin tuloksiin ja löytää uusia tapoja mennä eteenpäin.”

Myyntipäällikkö kertoo uskovansa ideoiden voimaan.

”Ideoinnin merkitys tässä työssä on valtava. Väitän olevani siinä ihan hyvä, se on mun juttu. Yritän aina keksiä jonkin uuden jujun, että miten asiakas näkyisi parhaiten tässä uudessa mainosliitteessä.”

Myös kova työnteko palkitaan, mikäli Korkia-ahoa on uskominen.

”Paiskin usein töitä aamuvarhaisesta iltamyöhään. Lomareissuillakin puhelin soi joskus 30 kertaa päivässä, mutta se kuuluu asiaan. Tämä on minulle luonnollinen tapa elää ja tehdä asioita.”

Pohjois-Pohjanmaalta Sievin Kiiskilänkylästä lähtöisin oleva Jussi Korkia-aho tuntee Suomen läpikotaisin.

Myyntitöissä vuosikymmeniä maan eri osia kolunnut mies omistaa omakotitalon Ylivieskasta, mutta on vuodesta 2014 asunut pääsääntöisesti Jyväskylässä.

”Olemme vaimoni kanssa asettuneet kaupunkiin perhesyistä. Meidän kaksi tyttöämme tulivat tänne opiskelemaan, työllistyivät ja perustivat perheet”, Korkia-aho kertoo.

Nyt Jyväskylässä asuu myös neljä lastenlasta.

”Kuljetan paljon pikkutyttöjä aamulla hoitopaikkaan ja pyrin muutenkin olemaan tiiviisti mukana lähisuvun arjessa. Kyllä minua on perhekeskeiseksikin sanottu, eikä se yhtään itseä haittaa”, Korkia-aho sanoo.

Pitkien työpäivien ja perhe-elämän vilskeessäkin mies raivaa aina tilaa rakkaalle hevosharrastukselleen.

”Ravit ovat lähellä sydäntäni. Onhan harrastus ollut vuosien saatossa myös melkoinen aikasyöppö, mutta ennen kaikkea hevoset ovat henkireikä arjen aherruksen keskellä.”

Hän kertoo seuraavansa raveja päivittäin netin lähetysten välityksellä.

”Aika usein naputtelen illalla työsähköposteja ja seuraan samalla raveja.”

Korkia-aho on myös tehnyt hevoskauppaa vuodesta 1987.

”Siitä asti minulla on ollut itsellä aina vähintään yksi hevonen. Olen ostanut ja myynyt jonkinlaisen määrän hevosia. Nyt on Ylivieskassa kaksi kaksivuotista varsaa, josta toisesta omistan 95 prosenttia ja toisesta puolikkaan.”

Omaa kuntoaan kuusikymppinen kertoo huoltavansa enimmäkseen kävelylenkeillä.

”Kävely on sellaista hyvää terveysliikuntaa, joka palauttaa arjesta ja ylläpitää peruskuntoa. Koen olevani ikäistäni nuorempi ja edelleen ihan hyvässä kunnossa.”

Korkia-aho suhtautuu elämään vastoinkäymisineenkin myönteisesti.

”Ajattelen, että meillä kaikilla menee täällä paremmin, kun ei niin kamalasti aleta toisiamme tuomitsemaan. Että hyväksytään toisemme, vaikkei kaikki ollakaan ihan samanlaisia.”

Maaseudun ja maatalouden ahdinko kuitenkin harmittaa.

”Maaseudun kehityshän on ollut Suomessa 2000-luvulla katastrofaalinen.”

”Olen miettinyt, että sitä kehitystä ja ennen kaikkea aihepiirin ympärillä käytävää keskustelua olisi pakko saada vähän käännettyä. Kaipaan uutisia siitä, kuinka paljon halvemmalla maaseudulta voisi saada oman pihan ja ison talon kuin vaikkapa Helsingin keskustasta pienen kaksion”, Jussi Korkia-aho toteaa.

Nykypäivän maatalousyrittäjiltä vaaditaan hänen mukaansa valtavaa paineensietokykyä.

”Raa’an perustyön päälle lankeaa suuri velkataakka sekä vastuu talouden ja kokonaisuuksien hallinnasta. Viljelijän pitäisi ehdottomasti saada parempi arvostus tärkeästä työstään.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

"Homma ei ole ollut helppoa mutta ei aivan toivotontakaan", MTK-Varsinais-Suomen puheenjohtaja Tapio Rintala, 60, ei suunnittele eläkkeelle jäämistä

Pohjois-Suomen maatalouslehden syntyyn tarvittiin ripaus hulluutta

Juhlarysky veti ennätysyleisön jo avajaispäivänä