Teatteriarvio: Männiäiset, kakkiaiset ja syöjättäret – ryövärimetsä kutsuu teatteriyleisön seikkailuun - Arvostelut - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Ihmiset & kulttuuri

Teatteriarvio: Männiäiset, kakkiaiset ja syöjättäret – ryövärimetsä kutsuu teatteriyleisön seikkailuun

Järvenpään teatterin tulkinta Ronja Ryövärintyttärestä on lämpöinen ja huumorilla kukitettu.
Olli Tamminen / Järvenpään teatteri
Ryövärimetsässä elävät kakkiaiset ihmettelevät maailman kummallisuuksia hokien jatkuvasti "Miks' varten?".

Astrid Lindgrenin Ronja Ryövärintytär on valloittanut ansaitusti paikkansa monen ihmisen lapsuuden suosikkikirjana. Seikkailunhaluinen Ronja asuu isänsä, äitinsä ja vallattoman ryövärijoukon kanssa linnassa, jota ympäröivissä metsissä elelevät männiäiset, kakkiaiset ja syöjättäret.

Ronjan (Lotta Enroth) elämä saa uusia sävyä, kun ryövärilinnan toiseen osaan muuttaa uusi rosvojoukkio. Nuoresta Birkistä (Severi Joukainen) tulee Ronjan uskottu ja veli.

Järvenpään teatterin tulkinta klassikkotarinasta on lämpöinen ja huumorilla kukitettu. Ronskit ryövärit ovat sisimmältään lempeitä, eikä yleisö voi olla rakastumatta nukkeina toteutettuihin kakkiaisiin, joiden "Miks' varten?" -hokema jäänee elämään monen katsojan puheeseen hauskana sanontana.

Esityksen ehdoton kruunu ovat lavastus sekä maaginen tunnelma, joka saadaan luotua matalaan ja intiimiin teatteritilaan. Herkimmät katsojat saattavat pelästyä oikein kunnolla hurjia syöjättäriä, ja muutkin unohtavat aika ajoin, että nyt tosiaan istutaan teatterissa eikä keskellä ryövärimetsää.

Harrastajateatteritausta paljastuu vain muutamissa jännityksen jäykistämissä vuorosanoissa, mutta kokonaisuutena esitys on hurmaava.

Nukkien käyttäminen esityksessä on myös mahtava idea, joskin villihevonen on muotopuolisessa surkeudessaan aavistuksen huvittava. Sinertävän kakkiaisperheen voisin sen sijaan majoittaa vaatehuoneeseeni koska tahansa.

Ronja joutuu kummallisiin tilanteisiin.
Lue lisää

Monet kesäteatterit sulkevat ovensa tältä vuodelta – "Aika keveällä ruualla pitää elää loppuvuosi, että olemme hyvässä terässä ensi vuonna"

Kipaisin etäensi-illassa ja tajusin, kuinka ikävä minulla on teatteriin

Kirja-arvio: Astrid Lindgrenin romaani Saariston lapset toimii mainiosti kuvakirjana

Kuinka näyttelijä muistaa vuorosanansa? Näin vastaa näyttämöiden kestosuosikki Leena Uotila, 72