MT Jättinumero: MT.FI-sivuston kaikki artikkelit saatavilla 30.10.-1.11. ilman lukurajoituksia
Ihmiset & kulttuuri

Luulitko, että halloween on amerikkalainen juhla? Syksyn kummitusjutut ja naamiaisasut ovat myös ikivanha suomalaisperinne

”Halloweenin taustalla on sama juhla kuin kekri. Sen sijaan pyhäinpäivä on myöhäisempää, kristillistä perua", tutkija kertoo.
Jukka Pasonen
Noidat esiintyvät paljon suomalaisessa tarinaperinteessä, mutta heidän taitoihinsa on uskottu myös aivan oikeasti.

Karkki vai kepponen? Monet paheksuvat halloweenin viettoa Suomessa liian amerikkalaisena, mutta se on oikeastaan ikiaikaisen kekrin ilmentymä.

”Halloweenin taustalla on sama juhla kuin kekri”, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS:n arkistotutkija Juha Nirkko kertoo.

”Sen sijaan pyhäinpäivä on myöhäisempää, kristillistä perua.”

Jos nykylapset kyselevät karkkia, kyseltiin esimerkiksi Savossa köyriä eli kekriä.

”Kun vieras saapui taloon, sanoi hän: 'Köyriäkö vai uunia?' Jos vastattiin köyriä, kävi vieras syömään, mutta jos vastattiin uunia, ryhtyi hän särkemään uunia”, Lyyli Karhulta Kuopiossa kerätty muistelma vuodelta 1936 kertoo.

Karhun mukaan köyriä pidettiin marraskuun ensimmäisenä päivänä, ja köyriviikko kesti kahdeksan vuorokautta. ”Lapsia peloteltiin silloin kaikenlaisilla kummituksilla.”

Myös naamiaisasut kuuluivat juhlintaan. ”Pojat kuljeksivat nurinkäännetty takki yllään, joka oli sidottu kiinni olkisiteellä ja siihen oli ripustettu kaikenlaisia kapineita. Tällaista kutsuttiin köyrimöröksi”, Karhu kuvailee.

”Tytöillä oli taas päällään valkeat vaatteet. Tyttöjä nimitettiin kekriättäreiksi.”

Ensimmäiset kirjalliset maininnat kekristä ovat 1500-luvulta, Nirkko kertoo. Ne ovat Mikael Agricolan paheksuvia merkintöjä pakanallisesta juhlimisesta.

Sadonkorjuuta juhliva kekri oli tarjoiluiltaan luontevasti vuoden runsain juhla, joka aloitti uuden viljelysvuoden.

Vielä 1900-luvun alussa kekri oli esimerkiksi Kainuussa joulua tärkeämpi. Sillä oli vahva suosio talonpoikien keskuudessa, joulua pidettiin herraskaisena.

”Kekriin ovat kuuluneet ennusteet tuleville vuosille, kuten tinojen valaminen. Lisäksi on poltettu kokkoja ja joulupukin esikuva kekripukki on kiertänyt pyytelemässä kestitystä”, Nirkko listaa.

”Nuorilla oli vapaata sadonkorjuun loputtua, ja renkien ja piikojen lomaviikko ajoittui kekriin. Juhlaan on liittynyt vahva karnevalismi, vallattomuus ja outous, ehkä myös siksi sen paheksuntaakin pidetään melkein asiaan kuuluvana.”

Halloween on alun perin lähtöisin Britanniasta. Sen vanhin muoto on Euroopan kelttiläisillä alueilla vietetty sadonkorjuujuhla samhain, joka erotti toisistaan kesän ja talven vuosipuolikkaat.

Ajankohta on merkittävä myös latinalaisessa Amerikassa. Meksikossa marraskuun toinen päivä on tärkeä ”día de Muertos”, kuolleiden päivä. Silloin kuolleiden ajatellaan nousevan kulkemaan elävien keskuuteen.

Sekä suomalaiselle kekrille, halloweenille että día de Muertosille yhteistä ovat pimeyden ja valon välinen jännite, yliluonnollisen ja maallisen yhdistyminen.

”Juhlaan kuuluu vahva yliluonnollinen väreily”, Nirkko kuvailee.

Helena Veijalainen on kirjoittanut uskontotieteen pro gradussaan suomalais-karjalaisen kekriperinteen vainajakultista.

”Sekä haltioille että vainajille uhraaminen näyttäytyi kekrin yhteydessä merkityksellisenä elinkeinon turvaamisen vuoksi: Vainajien vihat olivat todellinen uhka, joka saattoi viedä onnen pois seuraavalta vuodelta.”

Jukka Pasonen
Kekrin yhteydessä uhrattiin vainajille ainakin Karjalassa.

Kurpitsa on halloweenin näyttävä symboli. Perinteinen Jack O'Lantern -lyhty tehtiin Irlannissa nauriista tai lantusta, mutta kurpitsa sopii siihen rakenteensa vuoksi paljon paremmin.

”Kurpitsoiden myynti on Keskon kaupoissa 15-kertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana”, osto- ja myyntipäällikkö Liisa Eronen kertoo.

”Syys- ja lokakuu ovat kotimaisen kurpitsan parasta aikaa, jolloin niiden osuus myynnistä on noin 60 prosenttia. Myskikurpitsa on nykykuluttajalle se tutuin, sillä sitä on saatavilla ympäri vuoden.”

Lyhty kaiverretaan jättikurpitsasta. Halloween-koristeet löytävät tiensä suomalaiskoteihin pikkuhiljaa. Keskon verkkohakutuloksissa halloween-hakujen määrä on nyt lähes kolminkertainen pyhäinpäivään verrattuna.

Kiinnostus heräsi toden teolla vuonna 2014, jolloin juhlaan liittyvä mainostus ja tarjoukset lisääntyivät.

Makeisten halloween-­myynti­ on vielä verrattain pientä mutta kasvaa joka vuosi, Keskon osto- ja myyntipäällikkö Sari Oksanen puolestaan kertoo.

”Alueellisia eroja on paljon, sillä halloween on Suomessa vielä marginaalinen juhla. Makeisten tarjonta monipuolistuu vuosi vuodelta, joten odotettavissa on myös kuluttajakiinnostuksen lisääntymistä.”

Jukka Pasonen
Kurpitsalyhdystä tuli halloweenin symboli, kun juhla yleistyi Yhdysvalloissa. Britanniassa lyhtyjä kaiverrettiin nauriista tai lantuista, mutta kurpitsa soveltuu tehtävään paljon paremmin.

Kekri alkoi Suomessa menettää merkitystään erityisesti sotien jälkeen: Kaupungistuminen heikensi sadonkorjuujuhlan merkitystä, ja pyhäinpäivä sopi tarpeeseen muistella sankarivainajia.

”Kekri unohtui maaseudulle. Esimerkiksi keskustapuolue ja Kalevalaseura virallistivat sen omiksi juhlikseen, mutta onnistuivatko ne samalla jäykistämään sen kuoliaaksi?” Nirkko miettii.

Vahvaan juhlaan liittyy vahva tunnelataus. Joulu on rakkauden, yhteisöllisyyden ja toisaalta kaihoisan kaipauksen juhla, jonka symboliksi vastasyntynyt lapsi sopii täydellisesti.

Pääsiäisenä pitäisi korostua ilo ja armo, mutta pitkäperjantain kaupallistaminen on osoittautunut vaikeaksi.

Halloween onkin päihittänyt Yhdysvalloissa pääsiäisen ja noussut joulun jälkeen toiseksi suosituimmaksi juhlaksi. Miksi?

”Juhlaan liittyvä tunnelma ja tarinat irrottavat arjesta”, Nirkko arvioi.

Tutkimuksissa on havaittu, että kauhukokemus vapauttaa adrenaliinia, nostaa sykettä ja lisää energiankulutusta. Hirveydestä selviytymistä seuraa aivojen vapauttama endorfiinivyöry (HS 18.10).

Kauhun ystävät kertovat kerryttävänsä kokemuksilla itsetuntemusta: pelkoja tutkitaan turvallisessa ympäristössä.

Halloween-tarinoiden tuonnissa Amerikasta mennään kuitenkin merta edemmäs kalaan. Suomalainen tarinaperinne on aarreaitta, josta riittäisi ammennettavaa myös turisteille.

”Hurjat sadut ovat Suomen pitkän talven aikana olleet aikuisille tärkeää viihdettä”, Nirkko kertoo.

”Niissä on ollut sekä satuja että tosikokemuksina kerrottuja juttuja. Esimerkiksi usko noitavoimiin oli hyvinkin todellista ja yleistä vielä tämän vuosisadan puolella.”

Jukka Pasonen
Kauhukokemus vapauttaa adrenaliinia, nostaa sykettä ja lisää energiankulutusta.
Lue lisää

Pyhäinpäivää vietetään pilvisessä ja lauhassa säässä – syksyn kylmin lämpötila mitattiin Enontekiöllä

Korona peruutti halloween-juhlat – viljelijällä käsissään 30 000 myymätöntä kurpitsaa

Ailaa ei olisi tähän kaivattu

Nyt on huipputekniikkaa pellolla! Vaikuttava video näyttää, miten oliivi ja moni muu kasvi korjataan talteen