LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ihmiset & kulttuuri

Kellojen Oscar-ehdokkaalla yrittämisen "oppikoulu" käyty: "Aina voi parantaa tai tehdä toisin"

Stepan Sarpaneva on kehittänyt kelloillaan kuun kiertoradan laskentaa. Sen virhe oli aiemmin yksi vuorokausi noin 130 vuodessa. Sarpanevan kuukellot hukkaavat vuorokauden vain 14 000 vuodessa.
Kari Salonen
Stepan Sarpaneva on perehtynyt ajan mittaamisen historiaan. "Ihmiskunta elää tavallaan ajatonta hetkeä. Voit tehdä työtä mihin aikaan vain, mutta silti emme osaa hahmottaa aikaa emmekä voi tehdä asioita sekunnilleen. Siihen tarvitaan supertietokone."

Pasilan aseman kello (MT 18.10.) oli kelloseppä Stepan Sarpanevalle askel uudentyyppisten kellojen maailmaan.

"Se oli haasteellinen tuotteena, vaikka se onkin vankasti paikallaan aseman pääsisäänkäynnin päällä", hän kuvaa.

Teknisiä vaatimuksia oli useita, jollaisiin rannekellojen valmistaja ei törmää.

Ulkona pakkasista helteisiin seisovaa kelloa suojaa panssarilasi. Toisaalta kellotaulun pitää erottua siihen osuvista keinovaloista huolimatta.

"Olen lopputulokseen tyytyväinen – mielestäni se on vaikuttava. Mutta voi olla, että sitä vielä parannetaan vähän ja siitä tehdään toinenkin versio."

Tyypilliseen tapaansa suunnittelija katsoo siis jo eteenpäin. Jatkuva suunnittelu on osa itsenäisen kellopajan toimintaa.

"Katsotaan, mitä evoluutio tuo tullessaan. Kuukoneiston teossakin on otettu vasta ensiaskeleet. Tästä eteenpäin nähdään, mitä siitä voidaan vielä saada irti."

Kuunkierron klassinen laskukaava on ollut käytössä yli 200 vuotta. Sarpanevan kelloissa se on viety pidemmälle niin, että rannekellot ovat maailman tarkimpia kuun kiertoradan mittaajia.

"Virhettä syntyy aina. Kaavan mukaan se on ollut yksi vuorokausi noin 130 vuodessa, näissä kelloissa se on vuorokausi 14 000 vuodessa."

Sarpaneva tunnetaan kellomaailmassa nimenomaan näistä kelloistaan. Yksi malleista on ehdolla "kellojen Oscariksi". Palkinto jaetaan ensi torstaina Geneven vuosittaisessa erikoistapahtumassa.

Kelloteollisuus elää murroksessa. On kuitenkin tapahtunut kaksi myönteistä muutosta sen jälkeen, kun Stepan Sarpaneva aloitti oman kellostudion 17 vuotta sitten.

"Enää ei tarvitse olla sveitsiläinen tehdäkseen laadukasta. Meitä itsenäisiä valmistajia on ympäri Eurooppaa, Japanissa, Pohjois-Amerikassa ja Kiinassa."

Sarpaneva otti itse riskin, kun hän aikanaan päätti toimia kotimaasta käsin. Tuolloin Sveitsin ulkopuolella oli vain tusina yrittäjää.

Laatutietoisia asiakkaita on nyt kaikissa maanosissa, ja markkinat kasvavat nopeimmin Euroopan ulkopuolella.

Muutakin hyvää kuuluu.

"Myös yksittäin valmistettavalle Sarpaneva-mallistolle on selvästi kysyntää kotimaassa."

Pienien sarjojen SUF suunniteltiin jo alun perin kotimaisille kuluttajille.

"Sarpaneva on taidekäsityötä. 'Suffilla' on erilainen filosofia. Se on klassista kellon valmistamista, jossa elementit tulevat eri valmistajilta, jolloin sitä voidaan valmistaa pidempiä sarjoja."

Erona on myös myynti. SUF-mallisto myydään pääosin verkkokaupasta, Sarpanevat tilataan joko jälleenmyyjän kautta tai ottamalla yhteyttä suoraan suunnittelijaan.

Suffeja on kolme: Paroni, Myrsky ja Vetehinen. Kaikkien aihe liittyy suomalaisiin merkkihenkilöihin tai ammatteihin.

Lähiviikkoina nähdään uusi malli, joka kokonsa puolesta sopinee aiempaa paremmin myös kapeampaan ranteeseen.

"Kun Suffien teossa on nyt käyty oppikoulu, ymmärrän, mitä siltä halutaan. Siinä on elementtejä, jotka ovat superklassisia mutta paljon myös vanhaa", suunnittelija valottaa.

Esimeriksi numerointi muistuttaa Sarpanevan ensimmäisen rannekellon numeroita. Silti fontti on samanakaltainen kuin se, minkä berliiniläinen typografi suunnitteli Sarpanevan käyttöön vuonna 2010.

Uuden kellon hinta on Suffien alalaitaa, noin 3 000 euroa arvonlisäveroineen. Sarpaneva-mallistossa lähtöhinta on noin nelinkertainen.

Sarpaneva Watches työllistää yrittäjän lisäksi kaksi kelloseppää. Hanna Karen ja Teemu Timperi valmistavat SUF-sarjan kellot ja huoltavat kelloja.

He myös tekevät Sarpaneva-malliston kellojen osioita, mutta niistä jokaisen suunnittelija tekee loppuun itse.

Pasilan aseman kellon lisäksi pajalla ei ole tehty muita kuin rannekelloja.

"Muutaman taskukellon olen suunnitellut, itse asiassa ensimmäinen suunnittelemistani oli taskukello", hän sanoo.

Kyselyitä julkisten tilojen kelloista on tullut ennen Pasilan asemaakin, samoin ehdotuksia muusta suunnittelusta.

"Niitä mietitään aina sitten, jos joku kysyy."

"Aika ei vaan riitä. Jos lähtisi suunnittelemaan muuta, se on pois oman yrityksen puolelta."

Lue myös: Stepan Sarpanevalle vuoden 2015 Taito-Finlandia

Kari Salonen
SUF-mallisto on suunniteltu alunperin kotimaan markkinoille. Moottoripyöräilijä Jarno Saarisen muistolle tehty Paroni on Suffeista suosituin. Siitäkin on tehty useampi eri malli.

Stepan Sarpaneva

  • Kelloseppä pyörittää omaa studiota Helsingin Ruoholahdessa.
  • Suunnitellut kelloja yrittäjänä vuoden 2003 alusta.
  • Palkittu Taito-Finlandialla vuonna 2015, ehdolla "kellojen Oscarin" saajaksi Grand Prix d´Horlogerie de Genevessä.
  • Liikevaihto on noin miljoonaa euroa, työllistää kaksi kelloseppää ja käyttää kymmeniä alihankkijoita, veli hoitaa yrityksen talouden.
  • Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi kouluikäistä lasta.
  • Vakituinen asunto on Helsingissä, vapaa-ajan koti Hangossa.
  • Ikuinen remonttireiska harrastaa moottoripyöräilyn ja vanhojen kulkuneuvojen vastapainoksi lenkkeilyä.
  • Seuraa kelloteollisuutta: "työ ja harrastus ovat sama asia".
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kari Voutilainen voitti tuplat Geneven kello-Oscareista

Millainen on maailmankuulun kellosepän arki? "Joskus vuorokauden 24 tuntia jopa riittää"

Yhä useampi isoisän taskukello päätyy romukultana sulatusuuniin – ”Vuosien päästä kadutaan, kun kellon arvo nousee”