LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ihmiset & kulttuuri

Koirat haistavat ihmisen kehosta kivusta kieliviä välittäjäaineita – Kipukoira on kroonisen kivun kanssa elävälle todellinen hengenpelastaja

Koirien tarkkaa hajuaistia osataan nykyisin hyödyntää esimerkiksi kivun hoidossa. Kipukoiratutkimusta hidastaa rahoituksen vähäisyys.
Kari Salonen
Minna Marttinen saa krooniseen kipusairauteensa apua Willeltä (vas.), Ollilta ja Pepiltä.

Koirien erinomaista hajuaistia hyödynnetään yhä useammin hoitotyössä. Älykkyytensä ja empaattisuutensa ansiosta koirat soveltuvatkin siihen hyvin.

Vantaalla asuvalle sairaanhoitajalle ja koirankouluttajalle Minna Marttiselle koirien hajuaistin mahdollistama hoiva on tullut viime vuosina hyvin tutuksi. Marttisella on diagnosoitu kroonista kipua aiheuttava Ehlers-Danlos-oireyhtymä (EDS). Kipukoiriensa ansiosta Marttisen saamien rajujen kipukohtausten määrä on kuitenkin vähentynyt murto-osaan entisestä.

Marttisen – ja samalla koko maailman – ensimmäinen kipukoira, labradorinnoutaja Martti, oli alkujaan tavallinen avustajakoira. Vuonna 2015 Martin koulutuksen jälkeen Marttiselle tuli mieleen, voisiko koiran opettaa varoittamaan tulevasta kipukohtauksesta.

Marttia oli mukana kouluttamassa invalidiliiton avustajakoiravastaavana toiminut Nona Borgström.

Martti oppi nopeasti, ja kävi ilmi, että se tunnistaa tulevan kivun hajun perusteella. Koulutuksen jatkuessa kipukohtausta ennakoivat varoitukset alkoivat tulla yhä aikaisemmin.

”Kipukohtaus on koirillekin hyvin stressaava tilanne, ja ne tekevät kaikkensa, että sitä ei tulisi. Kun koirat haistavat kivun, ne varoittavat minua, kunnes teen riittävästi kivun estämiseksi”, Minna Marttinen kertoo.

Välillä hänelle riittää pelkkä asennon korjaaminen. Toisinaan tarvitaan lämpötyynyä tai kipulääkettä. Kivun ennakoitavuuden ansiosta lääkkeiden käyttö on vähentynyt.

Kun koira varoittaa kivun tulosta, lääkkeitä ei tarvitse enää syödä varmuuden vuoksi. Jos koira huomaa, että toimet kivun estämiseen eivät ole riittäviä, se varoittaa uudelleen ja uudelleen, kunnes Marttinen on tehnyt tarpeeksi.

Ihmisen elimistö tuottaa kipukohtauksen alkuvaiheessa välittäjäaineita, jotka viestivät aivojen reseptoreille tulevasta kivusta. Näitä aineita syntyy jo ennen voimakasta kivun kokemusta.

Kipukoiran toiminta perustuu siihen, että koira haistaa muodostuvat välittäjäaineet ja ilmoittaa niistä ihmiselle. Ilmoituksen ansiosta ihminen voi lievittää kipua ennen kuin edes tuntee sitä.

Jotkin koirat toimivat tällä tavalla ilman erillistä koulutusta.

Kari Salonen
Kipukoirat on koulutettu kiinnittämään omistajan huomio siinä vaiheessa, kun ne havaitsevat kivun. Ajoissa annettu hälytys tekee elämästä ennakoitavaa.

Yhdysvalloissa tehdyssä haastattelututkimuksessa noin neljännes migreenistä kärsivistä koiranomistajista kertoi, että heidän koiransa käyttäytyy erikoisesti ennen kohtausta. Koirat yrittivät viestiä tulevasta kohtauksesta esimerkiksi ääntelemällä tai sinnikkäästi tuijottamalla.

Minna Marttisen mukaan koiran viestien ymmärtäminen onkin kipukoirien käytössä sekä tärkeää että palkitsevaa. Kun koirat huomaavat, että niiden varoitukset ymmärretään, kohtauksen niille aiheuttama stressi vähenee.

Moni kipukoiran omistaja myös kertoo, että koiran viesteille herkistyminen on syventänyt omaa suhdetta koiraan. Marttinen kertoo omalla kohdallaan kokemuksesta perheen uusimman, Wille-terrierin kanssa.

”Minulla on epilepsia, mutta oli mennyt pitkään ilman yhtään kohtausta. Sitten erään kerran Wille alkoi haukkua ja käyttäytyi erikoisesti ja pian sain epilepsiakohtauksen. Muutamaa päivää myöhemmin tuli jälleen kohtaus, ja taas Wille haukkui. Sen jälkeen ymmärsin vielä paremmin, kuinka hieno koira Wille on.”

Minna Marttisen ensimmäisen kipukoiran Martin jäätyä eläkkeelle sen seuraajaksi koulutettiin kultainennoutaja Peppi. Koulutuksessa Peppi opetteli Martin kanssa mallioppimalla. Kipukoirien koulutus eroaa muiden hajukoirien koulutuksesta, sillä siinä hyödynnetään paljon mallioppimista ja koirien viestien tulkintaa käytännössä.

Koulutustoimintaa järjestää Innomedidogs ry, jonka puheenjohtajana Marttila toimii. Myös kipukoira Marttia kouluttanut Nona Borgström on mukana yhdistyksen toiminnassa. Yhdistys on kouluttanut Suomeen kymmenkunta kipukoiraa.

Kari Salonen
Wille oppi oma-aloitteisesti ilmoittamaan Minna Marttiselle tämän epilepsiakohtauksesta. Suhde koiraan syveni sen myötä entisestään.

Mukana olleet koiranomistaja ovat kertoneet, että kipukoiran myötä heidän kipukohtauksensa ovat vähentyneet ja lieventyneet. Koiran myötä kroonista kipua aiheuttavien sairauksien kanssa elävät ovat myös alkaneet suhtautua kipuunsa eri tavalla. Koiran koulutuksesta tulee projekti, jonka myötä kipuun on alettu suhtautua analyyttisemmin. Lisäksi, koska kivun kokemus on osa koiran koulutusta, suhtautumisesta kipuun on tullut myönteisempää.

Kivun ennakoitavuus parantaa elämänlaatua laajemminkin. Minna Marttinen esimerkiksi kertoo, että kipukoiran ansiosta hän uskaltaa nykyisin liikkua ulkona aiempaa vapaammin. Koiran ilmaistessa tulevasta kivusta hän voi tarvittaessa palata kotiin. Arvaamattomuus ei enää varjosta elämää.

Kipukoirat myös aktiivisesti estävät ihmistä poistumasta kotoa, jos vakava kipukohtaus on tulossa.

Koira saattaa estää ihmistä lähtemästä ulos ovesta. Kipukohtauksen häämöttäessä kesken ulkoilun ne tahtovat palata viipymättä kotiin. Vakavan kivun uhatessa koira ei välttämättä anna ihmisen nousta sängystä.

Myös tutkijat ovat hyvin kiinnostuneita kipukoirista. Tutkimuksissa on selvinnyt, että koira tunnistaa hajun vain kymmenen hajumolekyylin perusteella. Tarkimmatkin ihmisen kehittämät laitteet tarvitsevat tunnistamiseen yli miljardi molekyyliä. Helsingin yliopiston eläinlääketieteen dosentti Anna Hielm-Björkman kertoo, että koirien hajuaistin hyödyntämisessä vain mielikuvitus on rajana.

”Arvelen, että koiran voisi kouluttaa haistamaan esimerkiksi borrelioosia. Antibioottiresistenttien bakteerien vuoksi lääkärit ovat varovaisia lääkkeiden määräämisessä, mutta borrelioositapauksissa hoidon viivästyminen on vaarallista.”

Kari Salonen
Kivun hajua on mahdollista ottaa talteen. Hajuradalla koirat harjoittelevat tunnistamaan kivun hajun sen eri vaiheissa.

Hielm-Björkman kertoo, että varsinaista kipukoiriin keskittyvää tutkimushanketta ei ole vielä käynnistetty rahoituksen puutteen vuoksi. Kipukoirien tutkimus on hänelle tällä hetkellä vapaaehtoista, työajan ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa.

”Valitettavasti tutkimusrahoitusta myönnetään monesti vasta sitten, kun aiheesta on tullut valtavirtaista. Tämänkaltaisille uusille tutkimuskohteille on vaikeaa saada rahoitusta.”

Vapaa-ajalla tehtävä tutkimus on kuitenkin tuottanut tuloksia.

Hielm-Björkman kollegoineen on muun muassa havainnut, että koirat tunnistavat kivun nimenomaan hajun perusteella.

Seuraavaksi he haluaisivat selvittää koiran kykyä tunnistaa erilaista kipua. Koska esimerkiksi hermo- ja tulehduskipu synnyttävät eri välittäjäaineita, koiran tulisi pystyä tunnistamaan erilaiset kivut toisistaan. Silloin myös oikeanlaisen hoidon antaminen on helpompaa.

Lupaavista tutkimustuloksista on kiinnostuttu myös ulkomailla. Hielm-Björkman kertoo, että suomalaisten asiantuntijoiden avulla on koulutettu Ruotsin ensimmäinen kipukoira. Labradorinnoutaja Stella aloitti työnsä Uppsalassa tänä vuonna.

Lue lisää: Video: Kipukoira toi Minna Marttisen elämään turvaa ja hyvinvointia – "Elämä muuttui ihan täydellisesti"

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Aarre: Jo kansanparantajat luottivat puolukkaan – kirpeä marjamme ansaitsee yhä superruuan tittelin

Video: Kipukoira toi Minna Marttisen elämään turvaa ja hyvinvointia – "Elämä muuttui ihan täydellisesti"

Kike Elomaa neuvoo muitakin unohtamaan laihdutuskuurit: "En koskaan käy vaa`alla enkä käytä kevyttuotteita"