LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ihmiset & kulttuuri

Katso video: Aatos Ilomäki on esiintynyt tuhansilla keikoilla Lapuan räjähdysuhrien hautajaisista Mauno Koiviston syntymäpäiviin – "Viina ei ole pilannut yhtäkään keikkaani”

60-vuotista taiteilijauraa juhlistava muusikko muistelee kaiholla aikaa, jolloin maaseutulavat pullistelivat.
Johannes Tervo
Aatos Ilomäen 60-vuotista taiteilijauraa juhlitaan sunnuntaina Kurikan Kampuksella. Hän soittaa muun muassa käyrätorvea.

Kurikkalainen Aatos Ilomäki on nähnyt pitkällä muusikon urallaan niin oopperat, kapakat kuin Linnan juhlatkin.

Tänään tulee kuluneeksi tasan 60 vuotta siitä, kun Aatos Ilomäki aloitti soitto-oppilaana Vaasan varuskunnan sotilassoittokunnassa. Siitä alkoi pitkä musiikkiura, joka jatkuu yhä.

”Olin 15-vuotias kakara, kun minut kutsuttiin soitto-oppilaaksi ja aloin saada päivärahaa. Seuraavana vuonna liityin Vaasan kaupunginorkesteriin ja pääsin soittamaan käyrätorvea oopperaan. Siitä asti olen elättänyt itseni musiikilla”, Aatos Ilomäki, 75, muistelee kotonaan Kurikan Korvenkylässä.

Mutta jos ihan tarkkoja ollaan, ensimmäisen palkkiokeikkansa hän teki jo 5-vuotiaana pikkusiskon syntymäpäivillä.

”En suostunut esiintymään muitten edessä, vaan lauloin seuraavasta huoneesta. Ääni riitti hyvin ja sain palkkioksi vuoden 1949 nikkelimarkan. Se oli uusi ja kiiltävä kolikko.”

Ilomäki on lähtöisin Jokipiin kylästä Jalasjärveltä. Hänen isänsä työskenteli käyttöpäällikkönä Viljanmaan kenkätehtaalla. Perhe asui tehtaan kupeessa.

”Isäni oli keikkamuusikko, mutta hän joutui lopettamaan soittamisen loukkaannuttuaan autokolarissa. Isä myi haitarinsa ja saaduilla rahoilla hankittiin puutavara meidän taloomme.”

Soittokunnassa Ilomäki teki 30 vuotta kestäneen uran. Viran ohessa hänellä oli parhaimmillaan viisi sivutoimilupaa. Työmäärä oli hurja etenkin 1970-luvulla.

Hän soitti oopperassa, kaupunginorkesterissa ja teki tanssikeikkoja Tanssiorkesteri Ilpo Karisen sekä oman Antons -yhtyeensä kanssa. Keikkoja saattoi olla useita päivässä.

Ilomäki laskee tehneensä uransa aikana yli 20 tuhatta keikkaa ja ajaneensa yli 3 miljoonaa kilometriä.

Hän on säestänyt useita maamme tähtiartisteja Kari Tapiosta Jamppa Tuomiseen ja soittanut mitä moninaisempien muusikoiden kanssa klassisesta musiikista rockiin ja tanssimusiikkiin.

Esiintymispaikkoja on ollut Provinssirockista, Linnan juhliin ja Mauno Koiviston 60-vuotispäiviin. Erityisellä kaiholla Ilomäki muistelee aikaa, jolloin maaseutulavat pullistelivat.

Arja Saijonmaa oli valtavan suosittu 1980-luvun alussa. Säestimme häntä Närpiön Fagerön tanssilavan pihalla. Edellisenä iltana siellä oli esiintynyt ruotsalainen Carola ja paikalla oli 2800 henkeä. Saijonmaa veti vieläkin paremmaksi, kun keikalle saapui 3200 ihmistä.”

Myös musiikkialan varjopuolet ovat tulleet tutuksi. Viina on vienyt kollegoja arkkuun.

”Iloliemi tuli tutuksi myös minulle, mutta olen aina mennyt työ edellä. Viina ei ole pilannut yhtäkään keikkaani, mutta sanottakoon, että se oli joskus lähellä”, Ilomäki toteaa.

Raskaimmat muistot liittyvät Lapuan räjähdysuhrien hautajaisiin sekä lukemattomiin sotilashautajaisiin, jotka kuuluivat sotilassoittokunnan tehtäviin.

Ilomäki pääsi soittokunnasta eläkkeelle kolmekymmentä vuotta sitten. Viime vuosina hän on johtanut kymmentä puhallinorkesteria Etelä-Pohjanmaalla. Hänen ansiostaan moni maakunnan orkesteri on pysynyt pystyssä.

Ilomäki on kiitollinen pitkästä ja monipuolisesta urasta.

”Soittokuntaura oli pelastukseni. En olisi jaksanut tehdä pelkkää humppaa, koska siinä ei ole tarpeeksi haastetta. Tanssimusiikki vaatii vain 30 prosenttia soittamisosaamista, mutta jos soitan Mahlerin sinfoniaa, niin olen helisemässä sen kanssa.”

Tulevana sunnuntaina Aatos Ilomäen 60-vuotista taitelijauraa juhlitaan Kurikan Kampuksella ”Kun sävel ilman täyttää” -juhlakonsertissa.

Musiikkiperinne kulkee suvussa. Konsertissa laulaa myös pojantytär Daniela Ilomäki, joka on tuttu Voice-laulukilpailusta.

”Voin luvata, että tämä on viimeinen juhlakonserttini. Taso ei enää nouse ja sen kanssa totuttelen elämään”, konkari virnistää.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kurikassa ei vahvaa alkutuotantoa häpeillä: Kaupunki rakentaa strategiansa ylpeästi maatalouden perustalle

Aarre: Kaj Lindgård tekee lehmuksesta jättimäisiä ihmisiä – mallin löytäminen ei ole aivan helppoa

Itsenäisyyspäivän vastaanoton valittiin tänä vuonna teemaksi tieto ja yhteiskunnallinen keskustelu