LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ihmiset & kulttuuri

"Oulu, Siika, Pyhä, Kala..." – osaatko täydentää koulussa opetetun rimpsun loppuun?

Valtaosa suomalaisista osaa luetella Pohjanmaan joet järjestyksessä pohjoisesta etelään. Miksi ulkoa opettelua ei ole kokonaan kuopattu, vaikka nippelitiedot voi usein tarkistaa netistä?
Jukka Pasonen
Pohjanmaan joilla tarkoitetaan yleisesti yhdeksää jokea, jotka virtaavat suurelta osin Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa.

Oulu, Siika, Pyhä, Kala… Suuri osa suomalaisista osaa täydentää rimpsun loppuun.

Kyse on tietenkin yhdestä Suomen koululaitoksen klassikosta, eli Pohjanmaan jokien osaamisesta ulkoa.

Ulkoa opettelu nousee aina välillä keskusteluun kasvatustieteissä, kertoo Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Juha T. Hakala.

”Voisi sanoa, ettei ulkoa opettelu ole järin trendikästä, mutta kun sitä syvemmin pohtii, sillä on etenkin historiallisia perusteita, mutta myös psykologisia.”

Aloitetaan ulkoa opettelun historiallisista perusteista. Sitä varten täytyy palata 1800-luvun puoliväliin, jolloin Suomen suuriruhtinaskunnan koululaitosta alettiin rakentaa.

Tuolloin käsitys lapsesta oli huomattavasti pessimistisempi kuin nykyään. Ajateltiin, että lapsi ei pysty luomaan uutta, joten hänen on opeteltava tietoa – erityisesti ulkoa.

”Tiedon suurimääräinen ulkoa paukuttaminen ilmensi aikaa, jolloin ymmärrys lapsen oppimiskäsityksestä ei ollut järin suuri. Mutta tämän ilmiön oksanhaarat ulottuvat myös nykyaikaan,” Hakala huomauttaa.

Hän antaa esimerkin: vieraan kielen oppija näyttäytyy edelleen ahkerana puurtajana, jolla on iso sanavarasto ja hyvä muisti. Kielten opiskelu nähdään edelleen muistia kuormittavana, minkä vuoksi monen kielen opiskelua pidetään taakkana.

”Tällöin ajatellaan, että aivot ovat astia, joka täyttyy yli äyräidensä, jos sinne kaataa liikaa kieliä kilpailemaan keskenään. Mutta eivät aivot niin toimi”, Hakala huomauttaa.

Ulkoa opeteltavissa asioissa taitava opettaja osaa nivoa asian aiemmin opittuun ja oppilaan omaan elämään.

”Ongelma on ulkoa opettelun huonossa maineessa, sillä se mielletään pintatason oppimiseksi. Oppimista ei tietenkään kannata jättää pintatasolle, sillä silloin siihen ei liity yritystä ymmärtää asiaa.”

Jotta tiedon saa nivottua oppilaan kokemusmaailmaan, avainsana on konstruktivismi: käsitys siitä, että jokainen oppija konstruoi oman, henkilökohtaisen tietopääoman päänuppiinsa.

Jotta uusi tieto, kuten ne Pohjanmaan joet, saadaan nivottua lapsen elämänpiiriin, tarvitaan yksinkertaisimmillaan esimerkiksi keskustelua siitä, mistä ollaan kotoisin, missä on matkusteltu tai mitä urheilujoukkueita alueelta tiedetään.

Mitä kasvatustieteilijä sanoo usein kuultuun väitteeseen, että voihan ne nippelitiedot nykyään tarkistaa netistä?

”Sanoisin, että elämä on todella tyhjän päällä, jos kaikki on aina kännykän ja netin varassa. Tieto lisää koko elämän hallinnan varmuutta”, Hakala kertoo.

Tästä päästään ulkoa opettelun psykologisiin perusteisiin. Kaikenlainen muistin jumppaaminen harjoittaa aivolihasta.

”Miksi säästäisimme aivoja? Jossain elämänkaaren vaiheessa tulee vastaan sekin, että asiat eivät palaa mieleen, vaikka haluaisi”, Hakala tiivistää.

Pohjanmaan joilla tarkoitetaan yleisesti yhdeksää jokea, jotka virtaavat suurelta osin Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa.

Rimpsuna opetelluista jokien nimistä on useita versioita.

Yleensä listana opetellut Pohjanmaan joet ovat Oulujoki, Siikajoki, Pyhäjoki, Kalajoki, Lestijoki, Perhonjoki, Ähtävänjoki, Lapuanjoki ja Kyrönjoki.

Vastaavaa litaniaa ei ole Suomen kouluissa ainakaan suuressa määrin opeteltu esimerkiksi Lounais- ja Etelä-Suomen joista.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Saako kanan tappaa ja tiikerin vangita? Tutkijat kaipaavat eettistä keskustelua eläimistä peruskouluihin

MT selvitti: Ovatko maakuntalaulut muinaisjäänne, vai lauletaanko niitä vielä kouluissakin?

Eteläpohjalaiset alakoululaiset väistivät sisäilmaongelmaa opetusmaatilalle – "Koulu pysyi omalla kylällä"