LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ihmiset & kulttuuri

Laulujen sanoittaminen on monelle mieleinen ajanviete, mutta harva jaksaa tehdä siitä ammattia

Sanoittajan uraa mielivän on luettava paljon, kirjoitettava paljon ja kuunneltava paljon musiikkia.
Pekka Fali
Lukeminen auttaa saamaan tuntumaa kieleen. Kirjoittaminen auttaa oman äänen löytämisessä. Laulun sanoittajalta kaivataan molempia taitoja.

Tutun artistin ääni, tarttuva melodia ja mieleen painuvat sanat jäävät ajoittain korvamadoiksi, jotka voivat seurata kuulijaa koko viikon. Siihen musiikkiteollisuuden ammattilaiset pyrkivätkin. Kappaleen pitäisi onnistua vangitsemaan kuulijansa.

Musiikintuotanto on nykyisin hyvin single-vetoista. Aiemmin artistit tekivät muutaman vuoden välein uuden levyn, jonka myynti tuotti merkittävän osan tuloista. Koska levyjä ei myydä enää entiseen tapaan, artistin on lunastettava itsensä kappale kappaleen perään uudelleen.

Tämänkaltaisen musiikkikoneiston pyörittäminen vaatii artistin lisäksi joukon muitakin musiikinteon ammattilaisia – säveltäjiä, sovittajia, tuottajia, studiomuusikoita ja sanoittajia. Suomen sanoittajayhdistyksen puheenjohtajan Anniina Tarasovan mukaan ammattimaisista sanoittajista on Suomessa pulaa. Ongelma ei kuitenkaan ole se, että Suomesta ei löytyisi osaavia sanoittajia.

”Suomessa on satoja sanoittajia, jotka tekevät biisejä suhteellisen vakavissaan. Pelkästään sanoittamisella itsensä elättää ehkä joitakin kymmeniä”, Tarasova sanoo.

Hänen mukaansa harppaus harrastelijasanoittajasta ammattilaiseksi on vaikea ja vaatii paljon työtä.

Mitä sanoittajaksi haikailevalta sitten kysytään? Päivätyönään sanoittavan on ainakin osattava kirjoittaa johdonmukaisesti hyviä ja tarttuvia kappaleita.

”Ammattilaiseksi tulemiseen ei riitä, että kirjoittaa toisinaan hyvän kappaleen. Sanoittajan pitäisi pystyä tuottamaan kerta toisensa jälkeen hyviä sanoituksia.”

Tasaisen laadun takaaminen vaatii kuitenkin harjoitusta, palautetta ja epäonnistumisten sietämistä. Palautteen saaminen on Tarasovan mukaan usein kaikkein vaikeinta. Moni tekee töitä pitkään saamatta minkäänlaista neuvoa.

Suomen sanoittajayhdistyksen järjestämän sanoituskilpailun toinen voittaja Tiina Vaattovaara olikin onnellisena kertonut, kuinka hyvältä tuntuu saada viiden vuoden jälkeen työstä palautetta.

Lisäksi suhteet ja verkostot ovat alalla hyvin tärkeitä. Tarasovan mukaan levy-yhtiöille on iso riski kokeilla uusia sanoittajia. Usein turvaudutaan vanhaan tuttuun, hyväksi havaittuun tekijään.

”Osaavien, tavoitteellisten sanoittajien ja levy-yhtiöiden välillä on syvä kuilu. Siihen myös sanoituskilpailu pyrkii vastaamaan.”

Musiikkialan ammattilaisten järjestön Suomen musiikintekijät ry:n puheenjohtajan Kaija Kärkisen mielestä hyviä sanoituksia oppii tekemään lukemalla paljon eri aikakausien kirjallisuutta ja runoutta ja kuuntelemalla musiikkia vuosikymmenten varrelta.

”Lukeminen auttaa tuntemaan suomen kieltä. Meillä on hirveän rikas kieli, jonka koko repertuaaria ei mielestäni hyödynnetä. Kannattaa myös ottaa staroilta vinkit hyvistä sanoituksista kuuntelemalla heidän tekemäänsä musiikkia.”

Kari Salonen
Suomen sanoittajayhdistyksen puheenjohtaja Anniina Tarasova on myös kirjailija. Hänen mukaansa romaani ei vaadi samanlaista valtavaa oivallusta kuin kappaleen sanoittaminen.

Sanoittajan tulisi osata kirjoittaa kappaleet niin, että säkeet ovat samanmittaisia, sopivat melodiaan ja ovat helposti laulettavissa. Tarasovan mukaan parhaiten myyvät sellaiset kappaleet, joissa on samastuttava tarina ja äärimmäisen hyvä koukku.

Monesti koukku on kertosäkeessä, mutta se voi olla muuallakin. Yksi hyvä riimiparikin voi periaatteessa riittää.

”Tietysti on hyvä, jos sanoittaja löytää uuden näkökulman johonkin tuttuun asiaan. Uskomatonta, mutta rakkaudestakin voi vielä keksiä tuoretta sanottavaa.”

Kaija Kärkinen kertoo omissa sanoituksissaan pyrkivänsä siihen, että teksti on elävä osa musiikkia, eikä vain jotain päälle liimattua. Kokemuksen myötä karttuu yhtäältä ymmärrys tyylilajista ja musiikkilyriikasta yleensä.

Osasta sanoittajayhdistyksen kilpailuun tulleista 419 kappaleesta huomasi, että ne olivat vielä käytännössä runoja. Myös tyylilajeissa oli vielä hiomista. Kilpailussa etsittiin sanoitusta moderniin pop-kappaleeseen.

”Osa sanoituksista oli ihan puhdasta iskelmää, vaikka iskelmän ja popin raja onkin nykyään hyvin häilyvä”, Tarasova sanoo.

Hyvää sanoitusta ei valitettavasti kuitenkaan voi tehdä vain ohjekirjoja lukemalla. Se vaatii harjoitusta ja sanoituksen kirjoittamista uudelleen ja uudelleen.

”Oppaista voi oppia tekniikkaa, mutta vain kirjoittamalla paljon löytää oman äänensä”, Kaija Kärkinen kertoo.

Pekka Fali
Sanoittajan ammatista haaveileva Tiina Vaattovaara voitti syksyllä Suomen sanoittajayhdistyksen järjestämässä sanoittajakilpailussa syksy-aiheisten sanoitusten sarjan.

Levy-yhtiöiden näkökulmasta on omia kappaleita kirjoittavat artistit ovat houkuttelevia kiinnityksiä. Artistien joukossa onkin niitä, jotka haluavat kirjoittaa sanoja sekä itselleen että muille.

Kuitenkin on myös voimakkaita tulkitsijoita, jotka ovat vähemmän kiinnostuneita tekstien tekemisestä.

Tällöin sanoittaja työskentelee yhdessä artistin kanssa niin sanotussa co-write-sessioissa. Siellä artisti ja muut kappaleen tekoon osallistuvat pallottelevat ja kehittelevät keskeneräisistä versioista valmiita hittejä

Tarasovan mukaan yksi mahdollinen metodi on kappaleen työstäminen nimestä aloittaen.

”Silloin esitän listan biisin nimiä, joista artisti voi valita mieleisen. Sitten alamme yhdessä miettiä, mistä kappale voisi kertoa.”

Tämänkaltaiset istunnot ovat sekä sanoittajalle että artistille hyvää oppia. Tarasova toivookin, että sanoittajayhdistyksen toiminnan myötä löytyisi lupaavia sanoittajia tekemään töitä yhdessä nousevien artistien kanssa.

Musiikintekijät ry:n Kärkisen mukaan sanoittajan ammatista haaveilevien kannattaakin rohkeasti lähettää sanoituksia levy-yhtiöihin, kustantajille ja suoraan artisteille.

Juttua muokattu 10.11.2019 klo 13.50: kuvien järjestystä ja yksi kuva vaihdettu.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Heavylaulaja Jarkko Aholan uran käänne yllätti – "Varpunen jouluaamuna" räjäytti pankin

Sanoittajaksi haaveilevan on kestettävä epävarmuutta – Tiina Vaattovaaralle palautetta tuli vasta vuosien työn jälkeen

Kirja-arvio: Leijonakuninkaan menestyksekäs soundtrack sai Keith Richardin kihisemään kiukusta – Elton Johnin omaelämäkerta on mieletön kurkistus laulajan elämään