Ihmiset & kulttuuri

”Silloin tuntui, että kun olisi rivat mistä repiä" – Juha Mieto: "Vuosina 1972–1975 olin elämäni kunnossa"

"Lake Placidin olympialaisissa vuonna 1980 olin erittäin hyvässä kunnossa. Vielä parempi kuntoni oli vuosina 1972–1975", Juha Mieto sanoo.
Johannes Tervo
"Silloin sitä oli nuori ja hurja", muistelee Juha Mieto vähän yli kaksikymppisen itsensä tuntemuksia.

Keskiviikkona 70 täyttävä Juha Mieto osallistui ensimmäisiin olympiakisoihinsa vuonna 1972 Sapporossa Japanissa.

Sapporon olympialaisten 15 kilometrin hiihdossa Mieto oli mitalissa kiinni. Hopea jäi kahden sekunnin päähän. Pronssi oli aivan ulottuvilla: himmeimmän mitalin nappasi lopulta Norjan Ivar Formo, joka suoriutui matkasta kuusi sekunnin sadasosaa nopeammin kuin Mieto.

Mitali jäi Sapporossa haaveeksi, mutta kisat sijoittuvat aikaan, jolloin Mieto arvioi olleensa aktiiviuransa kovimmassa kunnossa.

"Vuosina 1972–1975 olin elämäni kunnossa. Sitä oli nuori ja hurja. Tuntui, että kun vain olisi rivat, mistä repiä", muistelee Mieto vähän yli kaksikymppisen itsensä tuntemuksia.

Sapporon jälkeen seuraavat arvokisat järjestettiin Falunissa Ruotsissa 1974: Mieto hiihti hopeaa MM-kisojen 30 kilometrillä.

Henkilökohtaista valmentajaa Miedolla ei ollut.

"Ei se ollut tarpeellista. Hiihtomaajoukkue oli paljon leireillä, joiden aikana karttui hyvää oppia omaankin valmentautumiseen."

Mieto kertoo saaneensa paljon hyvää harjoittelutietoa B-valmentajakurssilta, jonka hän suoritti asevelvollisuutensa aikana urheilujoukoissa. Kurssin asiat opiskeltiin kahteen kertaan.

"Jotta nämä asiat varmasti painuvat päähänne", Mieto kertoo opettajien sanoneen.

"Se oli hyvä opetusmenetelmä 19–20-vuotiaille kolleille. Kertaus on opintojen äiti."

Arto Tiainen oli hiihtäjien päävalmentaja silloin, kun Mieto nousi maajoukkueeseen.

"Tiainen oli entinen huippuhiihtäjä, joka osasi ohjeistaa harjoittelut. Samoin oli Immo Kuutsan aikana. Hyvin oli tietoa tarjolla, miksi mikin harjoite tehdään."

Miedon mielestä tärkeintä harjoittelussa on oman itsensä tunteminen.

"Riittää, kun tekee ne tietyt harjoitukset. Harjoituksen tarve ja toisaalta levon tarve on osattava tunnistaa. Tärkeää on erottaa laiskuus ja todellinen väsymys."

Valmennus on helpompaa kuin annetaan ymmärtää, Mieto sanoo.

Jokin aika sitten julkisuudessa kerrottiin (Iltalehti 26.10.), että nykyinen huippuhiihtäjä Iivo Niskanen aikoo kaudella 2019–2020 harjoitella peräti 1 100 tuntia.

"Harjoiteltiin sitä ennenkin", Mieto sanoo.

"Malkamäen Seppo laski harjoitusmääräni ennen Lake Placidin vuoden 1980 olympialaisia. Silloin treenasin kolme ja puoli tuntia päivässä. Paljonko siitä tulee, kun sen kertoo vuoden päivien määrällä?"

Siitä tulee reilut 1 270 tuntia.

"Tuohon päivittäiseen kolmen ja puolen tunnin treeniin ei ole laskettu mukaan venyttelyjä eikä muokkausvoimistelua. Niitä oli puoli tuntia joka päivä."

Mieto kertoo, että venyttely ja voimistelu on ollut hänellä ohjelmassa aina. On yhä.

"Oon tosi notkea, vaikka iso olenkin."

Päivittäistä notkistelua on esimerkiksi riippuminen, joka kotioloissa käy kätevästi sisäportaitten askelmissa.

"Se tekee rangalle hyvää."

Teppo Lipasti/Lehtikuva
Tämä kuva on otettu Sapporon olympialaisissa helmikuussa vuonna 1972. Juha Mieto näyttää, kuinka monta sekunnin sadasosaa hän jäi pronssimitalista 15 kilometrin hiihdossa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Iivo Niskanen jälleen 15 kilometrin valtias Rukalla – jätti norjalaiset ja venäläiset taakseen

Suomalaisten kunto huolettaa Juha Mietoa: "Mistä rahat terveydenhuoltoon?"

Juha Mieto saalisti 17 piirinmestaruusmitalia yhden vuoden aikana – "Ampumajuoksussakin tuli mestaruus, ammuttiin kuin Turkin sodassa"