Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Ihmiset & kulttuuri

Ovatko tässä Linnan upeimmat puvut? Diplomaattien kansallispuvuissa loistavat historia ja käsityöperinne

Kansallispuku sopii joka juhlaan ja erityisen hyvin itsenäisyyspäivään.
Kari Salonen
Suomessa ja Virossa Intiaa edustava suurlähettiläs Vani Rao on toiminut tehtävässään vuodesta 2017. Korut ovat olennainen osa sariin pukeutumista: Raon kotiseutu on tunnettu helmistään, jotka hehkuvat kuvassa suurlähettilään kaulalla.

”Suomen itsenäisyyden juhlaan ei ole parempaa pukua kuin kansallispuku. Se on sekä etiketin mukainen että Suomen kansallista identiteettiä korostava”, stylisti Teri Niitti kommentoi itsenäisyyspäivän juhlapukeutumista vuonna 2012.

Arvio pitää paikkansa vielä nyt seitsemän vuoden jälkeen, vaikka juhlapukujen trendit ovat ehtineet vaihtua moneen kertaan.

Onneksi kansallispukuja ujostelevien suomalaisten lisäksi Linnaan on kutsuttu maitaan edustavia diplomaatteja. Moni heistä pukeutuu upeaan kansallisasuun, kuten saria juhla-asukseen suunnitteleva Intian suurlähettiläs Vani Rao.

”Sareja käytetään Intiassa yhä paljon, osa pukeutuu niihin vielä oloasuna kotonakin. Itse käytän monien modernien naisten tapaan saria vain juhlissa ja työtehtävissä, sillä kotona se on hieman epäkäytännöllinen.”

Sari on noin 5,5 metriä pitkä kangas, joka kiedotaan useaan kertaan vyötärön ympäri. Loppuosa, pallu, laskostetaan huolellisesti putoamaan toisen olan yli.

”Sareja valmistetaan käyttäen eri kudontatekniikoita ja materiaaleja eri puolilla Intiaa. Juhlavin on raskaasta silkistä ja kultahopealangasta valmistettu punakultainen sari, jota erityisesti morsiamet käyttävät hääjuhlissaan. Ne voivat painaa useita kiloja”, Rao kuvailee.

Kansallispuvut kestävät aikaa ja käyttöä ja niitä on usein mahdollista muokata myös istuvuuden osalta. Sari on hyvin anteeksiantava, sillä vyötärön laskoksia voi säätää tarpeen mukaan.

Yksi Raon suurista aarteista on hänen isoäitinsä aikoinaan ostama sari, joka näyttää yhä upouudelta. ”Isoäitini säästi tätä saria varten vuoden ajan ja sai lopulta ostettua juhlapuvukseen.”

Sarin käyttöön ja juhlapukeutumiseen on monia perinteisiä ja alueittaisia tapoja mutta ei kivikovia sääntöjä. Esimerkiksi hindujen uskonnollista tunnusta, otsapilkku bindiä, käyttävät nykyään myös muihin uskontokuntiin kuuluvat naiset muodikkaana asusteena.

Myös sarien materiaalit vaihtelevat nykyään perinteisestä puuvillasta, silkistä ja villasta kaikenvärisiin tekokuituihin.

Kari Salonen
Punakultaisia sareja käyttävät erityisesti morsiamet häissään. Sarien kuvioinneissa on usein kasvi- ja eläinhahmoja. Tässä sarissa esiintyvä riikinkukko on hyvin suosittu.

Toinen kansallispuvun päälleen valitseva diplomaatti on Kanadan suurlähettiläs Jason Tolland. Hän pukeutuu kilttiin, joka ei kuitenkaan ole Kanadan vaan Skotlannin kansallispuku.

”Äitini klaani on Macfarlane, joten käytän heidän tartaaniaan”, Tolland kertoo. Tartaani tarkoittaa villakankaan väriä ja kuvioita, joita on kymmeniä erilaisia.

”Isäni suku on Irlannista, joissa kilttien kuviot eivät liity tiettyihin perheisiin. Käytän myös Royal Stewart -kuvioista kilttiä. Se suunniteltiin alun perin kuninkaalliselle perheelle.”

Myös irlantilaiset ja walesiläiset ovat ottaneet kilttejä käyttöönsä, mutta vahvin perinne on Skotlannissa. Tollandin suku on suurimmaksi osaksi kotoisin Glasgown tienoilta.

”Siellä kilttejä ei viime ja tämän vuosisadan alussa käytetty yhtä paljon kuin Skotlannin ylämailla. Asu oli käytössä lähinnä partiopojilla, joiden toivottiin eläytyvän sen avulla Skotlannin pimeiden talvien kärsimykseen.”

Kanadan alkuperäiset kansallisasut kuuluvat alkuperäisasukkaille. Maahan muuttaneet, kuten Tollandin perhe, ovat säilyttäneet omia traditioitaan eri puolilta maailmaa.

”Kiltistä tuli skoteille kiinnekohta uuden ja vanhan kotimaan välille, ja sitä käyttävät myös Kanadan eri sotilaspataljoonat, kuten Royal Canadian Mounted Police -soittokunnat.”

Itsenäisyyspäivän juhlaan Tolland valitsee kilttinsä kaveriksi hännystakin. Se on Skotlannissa tyypillinen, muodollinen juhla-asu.

”Kyseessä on aivan upea anglo-­amerikkalainen perinne”, Tolland hehkuttaa. Suomen itsenäisyyspäivään se sopii hyvin, sillä ”kukaan ei ole skotlantilaisempi kuin skotti ulkomailla”.

Kari Salonen
Kanadan suurlähettiläs Jason Tolland korostaa Linnan juhlissa skotlantilaisia juuriaan.

Diplomaattien asuja pääsee Linnan juhlissa ihastelemaan presidenttiparin toisen kättelyn aikana tauon jälkeen, kun vieraat alkavat tulla Esplanadin puoleisesta ovesta. Tästä ovesta tulivat viime vuonna ensin piispat ja muita uskontokuntia edustavat henkilöt, joilla on myös päällään usein upeita asukokonaisuuksia.

Viime vuonna uutiset katkaisivat Ylen lähetyksen kiusallisesti juuri diplomaattien kohdalta, mutta Ylen Areenassa kättely jatkuu ilman katkoa.

Kari Salonen
Moniin suomalaisiin kansallis­pukuihin kuuluu puukko. Myös kilttin pukeutuja varustautuu sukkaan pistettävällä terä­aseella, sgianilla. Komeissa kalvosimissa ja muissa asun koristeissa voi nähdä keltti­vaikutteita.

Lue lisää

Kansallispuvut tulevat kuulokkeisiin uudessa podcastissa – jaksoissa esitellään pukujen harrastajia ja suunnittelijoita

Yle uutiset: Käsityökeskukset ohjaavat huolehtimaan vaatteista –Taito Keski-Pohjanmaa luotsaa tänään parsintaklubia verkossa

Pääsiäinen vailla perinteitä? "Pakko tunnustaa: onhan niitä. Ne eivät vain tunnu niin isoilta"

Korona-ajan neulomisbuumi ei laannu – harrastajissa on entistä enemmän nuoria aikuisia