Ihmiset & kulttuuri

Arkkipiispa Tapio Luoma toivoo, että myös seurakunnan työntekijöillä olisi jouluna aikaa hiljentymiseen. "Pidän sitä jopa välttämättömänä, jotta pystymme välittämään muille joulun sanomaa"

Monille suomalaiselle joulun tunnelma syntyy kirkossa – "Jokin ihmisessä herkistyy ottamaan vastaan sellaista, mitä ei pysty järjellisesti viiden aistin avulla ymmärtämään"
Kari Salonen
Arkkipiispa Tapio Luoma saarnaa jouluaaton iltapäivän hartaudessa Turun tuomiokirkossa. "Jeesuksen syntymästä puhuminen jouluna ei ole minulle pelkkää työtä, vaan saan sitä itselleni hyvin paljon."

Joulu on seurakunnissa vilkasta sesonkiaikaa. Kauneimmat joululaulut -tapahtumat ja jouluaaton jumalanpalvelukset täyttävät yhä kirkonpenkit ääriään myöten. Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan tämä kertoo siitä, että ihmisissä elää syvällisyyden kaipuu.

"Joulun tunnelma ei synny tuosta vain. Jokin ihmisessä herkistyy erityisesti jouluna ottamaan vastaan sellaista, mitä ei pysty aina järjellisesti viiden aistin avulla ymmärtämään."

"Toiset antavat sille selkeitä uskonnollisia merkityksiä, puhutaan Jeesuksesta ja Jumalasta. Jotkut eivät näin tee omasta vakaumuksestaan käsin, mutta kokevat silti joulun tunnelman tärkeänä", Luoma sanoo.

Arkipiispa korostaa, että evankelis-luterilaisen kirkon tehtävänä ei ole puhua itsestään, vaan ihmisiä rakastavasta Jumalasta. Luoman mukaan kirkko on onnistunut silloin kun seurakunnan tilaisuuteen saapunut yksittäinen ihminen kokee saaneensa elämäänsä valoa, voimaa, uskallusta ja rohkeutta.

"Sitä kristillisen uskon mukaan yksilön ja Jumalan suhde voi parhaimmillaan ihmisille tuoda. Joulukirkossa moni kävijä kokee joulun merkityksellisyyden."

Kun monet suomalaiset hiljentyvät joulunviettoon, papit, kanttorit ja suntiot paiskivat hiki hatussa töitä. Tapio Luoma työskenteli vuosina 1987–2012 pappina eri seurakunnissa Ilmajoella, Peräseinäjoella ja Seinäjoella. Hän muistaa, että joulun rauhaa oli joskus hankala löytää kiireen keskellä.

"Toivon, että myös seurakunnan työntekijöillä olisi tänä jouluna aikaa hiljentymiseen. Pidän sitä tärkeänä ellei jopa välttämättömänä, jotta pystymme ammentamaan ja välittämään muille joulun sanomaa."

Arkkipiispa saarnaa itse tänä vuonna kello 16 alkavassa jouluaaton hartaudessa Turun tuomiokirkossa.

"Jeesuksen syntymästä puhuminen jouluna ei ole minulle pelkkää työtä, vaan saan sitä itselleni hyvin paljon."

Joulumusiikilla on Tapio Luoman joulussa tärkeä rooli. Laulujen kuunteleminen on hänelle tapa virittyä joulun sanomaan ja tunnelmaan. Luoman suosikkijoululaulu on Aune Perälän sanoittama ja Ahti Sonnisen säveltämä harras jouluhymni "Rauhaa, vain rauhaa kellot ne soi".

"Joulu on minulle hyvin tärkeä juhla. Oleellista siinä on joulun sisältö, mikä syntyy joulun sanomasta ja yhdessäolosta läheisten ihmisten kanssa."

Onko puhtaasti maallinen joulu mahdollinen? Talvisella juhlalla joululla on toki selkeät esikristilliset juonteet. Luoman mukaan joulun ajankohta on esimerkiksi muinaisen roomalaisen kalenterin talvipäivänseisauksen päivämäärä, mutta siihenkin liittyy pakanauskonnollisia elementtejä.

Suomessa jouluun on yhdistetty vanhan pyhäinpäivän tienoille ajoittuneen sadonkorjuujuhlan, kekrin piirteitä. Suomalaiseen muinaisuskoon kuului esimerkiksi vainajien palvonta.

"Jos ajatellaan, että tyydytään vain joulupukkiin, niin nykyisen joulupukin esikuva on köyhien auttaja pyhä Nikolaus. Joulun siivoaminen kaikesta uskonnollisuudesta osoittautuu mahdottomaksi urakaksi", Luoma sanoo.

Arkkipiispa Tapio Luoma ja rouva Pirjo Luoma toivottavat tänäkin uudenvuodenpäivänä kaikki vieraat tervetulleeksi Turun arkkipiispantaloon. Perinteinen avoimien ovien päivä järjestetään Turun Agricolankatu 2:ssa kello 14–16.

Tapio Luoman mukaan arkkipiispan uuden vuoden vastaanotto kerää paikalle yleensä peräti 300–400 ihmistä kahden tunnin aikana.

"Kuka tahansa on tervetullut tutustumaan taloon ja tapaamaan arkkipiispaa. Käytännössä väkeä on niin paljon, että mihinkään keskusteluun ei ole aikaa. Haluamme viestiä tapahtumalla, että arkkipiispantalo on kirkkomme yhteinen tila", Luoma sanoo.

Uudenvuoden vastaanotto on järjestetty säännöllisesti jo yli sadan vuoden ajan, paitsi kuolemantapausten kohdattua arkkipiispan perhettä sekä talon korjausten vuoksi.

Tapio Luoma on kahdestoista asukas Turun arkkipiispantalossa. Alakerta on julkista tilaa ja yläkerrassa sijaitsee arkkipiispan perheen koti.

Nykyinen piispantalo on valmistunut vuonna 1887 ja talon on suunnitellut Jac Ahrenberg. Torsten Thure Renvall oli ensimmäinen arkkipiispa, joka ehti asua talossa.

"Siihen aikaan 1800-luvun lopulla arkkipiispat, kuten muutkin piispat olivat valtion virkamiehiä. Arkkipiispa oli myös säätyvaltiopäivien pappissäädyn puheenjohtaja. Tässä talossa on siten pohdittu paljon yhteiskunnan asioita ja jopa poliittisia kysymyksiä", Luoma sanoo.

Lue lisää

MT pyysi uskovaista ja ateistia keskustelemaan kirkon roolista kouluissa – "kevätkirkkoa ei tarvitsisi järjestää koronakriisin jälkeenkään"

Ohjelma pellolta: Arkkipiispa siunaa kevään kylvön Kaarinassa

Arkkipiispa Tapio Luoma siunaa kevään kylvöt poikkeusajan keskellä – seuraa verkkolähetystä pellolta keskiviikkona

Poikkeustila on jokaiselle sosiaalinen kriisi – ”Ymmärrämme nyt, että tarvitsemme toisiamme”