Uskonnottomien osuus maailman väestöstä laskee – suurin syy on nopea väestönkasvu vahvasti uskonnollisissa maissa - Ihmiset & kulttuuri - Maaseudun Tulevaisuus
Ihmiset & kulttuuri

Uskonnottomien osuus maailman väestöstä laskee – suurin syy on nopea väestönkasvu vahvasti uskonnollisissa maissa

Selkeää maallistumista tapahtuu vain läntisessä Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.
Noel Celis
Kristittyjen määrä kasvaa Kiinassa vauhdilla.

Uskontoa tunnustavien osuus maailman väestöstä jatkaa kasvamistaan. Nopeimmin lisääntyy islaminuskoisten määrä, mutta kristinusko säilyttänee maailman suurimman uskonnon aseman vielä lähivuosikymmenten aikana.

Tutkija Kimmo Ketolan mukaan uskonnollisten kääntymysten sijaan suurin syy kehitykseen on se, että väestö kasvaa nopeimmin kehittyvissä maissa, joissa myös uskonnollisuus on yleisempää.

Selkeää maallistumista ja uskonnottomien osuuden lisääntymistä tapahtuu vain läntisessä Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa, Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta sanoo.

"Muualla maailmassa uskonnot voivat varsin hyvin."

Islam on hiljalleen matkalla maailman suurimmaksi uskonnoksi, sillä muslimien määrän ennustetaan maailmassa lisääntyvän selvästi yleistä väestönkasvua nopeammin.

Kristittyjenkin määrä kasvaa, mutta vain niukasti nopeammin kuin maailman väkiluku.

Vuoden 2015 tilastoissa jotain uskoa tunnusti viisi kuudesosaa maailman ihmisistä. Kristittyjä oli vajaa kolmannes ja muslimeja noin neljäsosa maailman asukkaista. Kolmanneksi suurin "uskonto" olivat uskonnottomat, joihin lukeutui joka kuudes ihminen maailmassa.

Läntisten teollisuusmaiden alhaisen syntyvyyden takia uskonnottomien lukumäärä kasvaa erittäin vähän, mikä merkitsee sitä, että heidän suhteellinen osuutensa maailman väestöstä selvästi laskee.

Väestönkasvun lisäksi Ketola nostaa esiin 1900-luvun lopun poliittiset muutoksen tärkeäksi syyksi uskonnollisuuden lisääntymiselle. Kommunismin ja Neuvostoliiton romahdus ovat tehneet tilaa uskonnoille.

"Jos katsotaan todella pitkällä aikavälillä niin 1960–70-luku oli ehkä sellainen piste historiassa, jolloin maailma oli kaikkein vähiten uskonnollinen", Ketola pohtii.

Paljon muuttunut Kiina on yhä kommunistipuoleen johtama, mutta myös siellä kristittyjen määrä on lisääntynyt vauhdilla.

"Kiinassa kristinuskoon käännytään eli on siis sellaisiakin alueita, joissa myös kääntymisellä on merkitystä."

Suurin osa maailman uskonnottomista asuu väkirikkaassa Kiinassa, mutta samaan aikaan maa on sadalla miljoonalla kristityllä maailman viidenneksi suurin kristitty valtio ja saattaa jopa nousta suurimmaksi.

"Nykyisellä tahdilla se voi tapahtua hyvinkin nopeasti", Ketola sanoo.

Pohjoismaat ja Suomi ovat Ketolan mukaan uskonnollisuuden suhteen erityistapaus: henkilökohtaisen uskonnon harjoittamisen, kuten kirkossa käynnin tai rukoilemisen, suhteen kuulumme maailman maallistuneimpiin yhteiskuntiin. Samaan aikaa kirkon jäsenmäärät ovat kuitenkin yhä korkeita.

"Kirkon jäsenissä on heitä, jotka voivat pitää itseään jopa uskonnottomina, mutta siitä huolimatta he arvostavat kirkon työtä ja sen ylläpitämiä perinteitä."

Perinteet koetaan osaksi kansallista identiteettiä, ja kirkon työtä voidaan arvostaa, vaikka itse ei uskottaisi. Suvivirsi ja joulun perinteet osuvat ja uppoavat.

"Väestö pysyy myönteisenä kirkolle ja ylläpitää joitakin uskonnollisia perinteitä hyvinkin mielellään."

Kuva ei siis ole mustavalkoinen, eikä uskonnottomien joukossakaan pelkkiä ateisteja ole. Ketolan mukaan länsimaissa yleistyy ajattelu, jossa otetaan etäisyyttä uskontoon, mutta poimitaan aineksia uskonnoista ja määritellään minuutta henkisesti.

"Uskonnottomuus ei välttämättä tarkoita maailmankatsomuksellista tämänpuoleisuutta."

Merkittävin Suomen uskonnollista karttaa muovaava ilmiö on kuitenkin evankelis-luterilaisesta kirkosta eroaminen ja uskonnottomien määrän kasvu. Osittain päinvastaiseen suuntaan vaikuttaa maahanmuutto, jonka osalta toistuva puhe islamista on hieman pielessä.

"Suurin osa maahanmuuttajista tulee kristillistaustaisista, usein katolisista ja ortodoksisista maista", Ketola muistuttaa.

Muslimeilla ei ole seurakuntaan kuulumisen muodollista perinnettä. Ketolan mukaan vain alle viidesosan Suomeen tulleista muslimeista arvioidaan liittyneen johonkin islamilaiseen yhdyskuntaan.

Katolinen kirkko on kristillisistä kirkkokunnista yhä suurin, mutta nopeimmin kasvaa erityisesti Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa suuntaus, jota kutsutaan helluntailais-karismaattiseksi. Ketolan mukaan kyseessä on varsin kirjava joukko kirkkoja, jotka korostavat Pyhän Hengen lahjoja ja karismaattista jumalanpalveluselämää, mutta myös työtä ihmisten elinolojen parantamiseksi.

"Siksi ihmisten kannalta kirkko on hyvin relevantti yhteisö, jossa toteutuvat muutkin kuin hengelliset tarpeet."

Lähteenä myös Guardian ja Pew Research Center

Lue lisää

Äideiltä ja isoäideiltä ei vaadita tahratonta sydäntä tai erityisiä näkyjä

Kristityt viljelijät rukoilevat suotuisia säitä ja tukevat toisiaan vaikeina aikoina – "Tärkeintä on nähdä, että joku pitää huolta"

"Se ihmisen saastuttaa, mikä tulee suusta ulos"

Arjen stressi helpottaa, kun ajattelee itseään elämänsä päähenkilönä ja jättää tilaa sattumille