Auschwitzin vapauttamista muistetaan pian Israelissa ja Puolassa - Ihmiset & kulttuuri - Maaseudun Tulevaisuus
Ihmiset & kulttuuri

Auschwitzin vapauttamista muistetaan pian Israelissa ja Puolassa

Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ole aikeissa osallistua muistotilaisuuteen Auschwitzissa Puolassa.
Lehtikuva / Jussi Nukari
Neuvostojoukot saavuttivat eteläisessä Puolassa sijaitsevan leirin 27. tammikuuta 1945.

Viikon kuluttua tulee kuluneeksi 75 vuotta natsi-Saksan kuuluisimman keskitys- ja tuhoamisleirin Auschwitz-Birkenaun vapauttamisesta. Neuvostojoukot saavuttivat eteläisessä Puolassa sijaitsevan leirin 27. tammikuuta 1945.

Vuosipäivää muistetaan jo torstaina Jerusalemissa Yad Vashem -keskuksessa pidettävässä tilaisuudessa. Siihen osallistuu kymmeniä valtion ja hallitusten johtajia, mukaan lukien presidentti Sauli Niinistö.

Niinistö on myös paikalla varsinaisena vuosipäivänä ensi viikon maanantaina Puolassa pidettävässä muistotilaisuudessa.

Muistotilaisuudet ovat herättäneet myös poliittisia kiistoja: Puolan presidentti Andrzej Duda perui osallistumisensa tilaisuuteen Israelissa, koska hänelle ei ollut varattu mahdollisuutta pitää puhetta toisin kuin Venäjän presidentille Vladimir Putinille. Venäjä ja Puola ovat sanailleet viime aikoina toisen maailmasodan syttymistä edeltäneistä tapahtumista.

Putin ei puolestaan ole aikeissa osallistua muistotilaisuuteen Auschwitzissa Puolassa.

Lähellä Krakovaa sijaitsevassa Auschwitz-Birkenaussa tapettiin tai menehtyi ainakin 1,1 miljoonaa ihmistä, heistä suurin osa juutalaisia.

Natsit yrittivät tuhota todisteita kaasukammioista ja krematorioista ennen keskitysleirien joutumista vihollisen käsiin sekä siirtää vankeja muualle. Näin toimittiin myös Auschwitzissa, mistä patistettiin noin 60  000 vankia jalkaisin kohti muita leirejä. Tuhansia vankeja menehtyi tai ammuttiin näillä "kuolemanmarsseilla".

Natsi-Saksan keskitysleireistä ensimmäisenä oli vallattu Majdanek itäisessä Puolassa jo kesällä 1944. Viimeisenä vapautui lähellä Prahaa sijainnut Theresienstadt 8. toukokuuta 1945 eli samana päivänä kun sota Euroopassa loppui Saksan antautumiseen.

Natsit surmasivat yli kuusi miljoonaa juutalaista.

Leireiltä paljastuneensa karmeasta todellisuudesta ei aluksi julkaistu juuri kuvia tai muuta tietoa. Tilanne muuttui huhtikuussa 1945 amerikkalaisten saavuttua Buchenwaldin leirikompleksiin kuuluvalle Ohrdrufin leirille. Liittoutuneiden komentaja Dwight Eisenhower vieraili leirissä, minkä jälkeen päätettiin luopua sensuurista, jotta maailma voisi nähdä todisteet natsi-Saksan julmuuksista.

Monia Auschwitz johtavia vastuuhenkilöitä tuomittiin kuolemaan Puolassa 1947 pidetyssä oikeudenkäynnissä. Leirin pitkäaikainen johtaja Rudolf Höss hirtettiin leirin krematorion edustalla.

Sodanjälkeisessä Saksassa keskitysleirien tapahtumat painuivat kuitenkin taka-alalle. Ne nousivat uudelleen huomion kohteeksi 1960-luvulla, kun Auschwitzin rikoksia käsiteltiin ensi kertaa saksalaisessa tuomioistuimessa niin kutsutuissa Frankfurtin oikeudenkäynneissä. Syytettynä oli leirin parikymmentä keski- tai alatason toimijaa, joista suurin osa sai eripituisia vankeusrangaistuksia.

Lue lisää

Holokaustista selvinneet vaativat Facebookia poistamaan kansanmurhan kiistävät julkaisut – Anne Frankin sisarpuoli: "Menetin koko perheeni. Sitä ei voi kiistää!"

Presidentti Niinistö huolissaan rasismin ja antisemitismin noususta – pitää Turun synagogan sotkemista huolestuttavana

Auschwitzin vapauttamisesta 75 vuotta – myös presidentti Niinistö osallistuu muistotilaisuuteen

Vainojen uhrien muistopäivän valtakunnallinen tilaisuus järjestetään tänään Helsingin Säätytalossa