Ihmiset & kulttuuri

”Oispa kaljaa” -näyttely esittelee oluen kulttuurihistoriaa

Olut on ollut tarkkaan säännelty taikajuoma ja joka kodin elintarvike. Uusi näyttely käy läpi suomalaisten ja oluen yhteistä matkaa.
Hotelli- ja ravintolamuseo
Tarjoilijat kantoivat asiakkaille olutta Jyväskylän Kantakrouvissa vuonna 1963. Olutravintolat muuttivat suomalaista juomakulttuuria 1960-luvulla.

Hotelli- ja ravintolamuseossa Helsingin Kaapelitehtaalla aukeaa Oispa kaljaa -näyttely, joka paneutuu oluen kulttuurihistoriaan Suomessa.

”Emme halunneet tehdä tietokirjamaista näyttelyä. Oluesta on olemassa paljon hyviä teoksia, niihin voi syventyä hyvän oluen kanssa kotona lukemalla”, kertoo olutasiantuntija Anikó Lehtinen, yksi näyttelyn käsikirjoittajista.

Oluella on ollut Suomessa monenlaisia merkityksiä, joista osa on ollut suorastaan taianomaisia. Suomalaisessa kansankulttuurissa oluen ajateltiin olevan elollinen olento, joka menee ihmisen sisään ja tekee siellä mitä haluaa.

”Tahdoimme tuoda esiin oluen pitkää historiaa, jota seuraamalla löytää hyvin mielenkiintoisia asioita muun muassa kulttuurista ja taloudesta”, käsikirjoittaja Anna-Elina Hintikka lisää.

Säätyvallan aikaan eri säädyillä oli omat oluensa, jotka heijastelivat juojiensa vaikutusvaltaa ja varallisuutta. Herrainolut oli silloisista laaduista voimakkainta.

”Mitä rikkaampi oli, sitä enemmän oluen panemisessa saattoi käyttää raaka-aineita suhteessa veteen”, Anikó Lehtinen valottaa.

Säätyjen erilaiset juomatottumukset vievät tarkastelemaan olutta myös yhteiskunnallisena rakenteena. Oluen jälkiä seuraamalla voi nähdä, miten 1800-luvulla raittiusliike ja panemisen teollistuminen muuttivat juomista ja valmistusta.

”Mikä muutti oluen kotitalouksissa valmistetuista elintarvikkeista joksikin muuksi?” Anna-Elina Hintikka pohtii.

Näyttelyssä käydään läpi myös oluen panemista ja sitä, millaisia vaikutuksia kieltolailla ja keskioluella oli suomalaiseen olutkulttuuriin.

Näyttelyn suunnittelu aloitettiin vuonna 2018. Näyttelyn tuottaja Anni Pelkonen kertoo, että suunnittelussa haluttiin kuulla myös oluesta kiinnostuneen yleisön toiveita. Vastauksia ja muistoja oli tullut paljon, esimerkiksi ruskean lasipullon suutuntuma.

Pelkonen mainitsee myös erään olutmainoksen, jota vastaaja muisteli näin:

”80-luvulla Lahden Erikoisen mainoksessa oli mies, joka avasi olutpullon korvallaan. Halusin aina olla se mies.”

Koska kyseessä on niin laaja aihe kuin olut, joitakin asioita oli pakko jättää varsinaisen näyttelyn ulkopuolelle. Vähemmälle huomiolle jääviä osuuksia paikataan kevään mittaan järjestettävillä luennoilla ja työpajoilla.

Helsingin työväenopiston kanssa yhteistyössä järjestetyillä luennoilla perehdytään muun muassa siihen, mitä olut on, millainen sen yhteisöllinen vaikutus on Suomessa ollut ja miten olutta ja ruokaa voidaan yhdistää.

Anikó Lehtisen vetämissä työpajoissa opetellaan yhdistämään oluita juustojen ja kevään sesonkituotteiden kanssa.

Näyttelyvuoden aikana on mahdollista varata myös opastettuja kierroksia. Niihin voi halutessaan yhdistää olutmaistelun, sillä museolla on anniskeluoikeudet.

Kierroksille osallistuva yleisö voi lisäksi maistaa näyttelyä varten pantua olutta. Teerenpelin Oispa kaljaa -pilsneriä myydään myös museon lähellä sijaitsevassa Citymarketissa.

Oispa kaljaa -olutnäyttely Hotelli- ja ravintolamuseossa Helsingin Kaapelitehtaalla 24.1.2020–3.1.2021

Lue lisää