Ihmiset & kulttuuri

Suomen kirjastoista voi lainata niin porakoneita kuin hulavanteitakin – Keski-Euroopassa ei kirjastossa ole välttämättä edes ilmaista nettiä

Suomessa esineiden lainaaminen kirjastoista lähti todennäköisesti liikkeelle lautapeleistä.
Juho Leskinen
Helsingin keskustassa sijaitsevasta Oodi-kirjastosta voi lainata monenlaisia urheiluvälineitä.

Jos miettii paikkaa, jossa voi säästää rahaa monella tapaa, kirjasto on hyvä paikka aloittaa. Koko kirjaston idea perustuu lainaamiseen ja kaikille avoimeen, julkiseen tilaan.

Kirjat ja tallenteet muodostavat 99 prosenttia kirjastojen aineistosta, mutta se yksi prosentti sisältääkin monenlaista erikoista lainattavaa, kertoo Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno.

"Kirjastojen on tarkoitus vaalia kulttuuria, mutta tehtävää ei ole rajattu kirjoihin."

Kirjastojen lainattavien esineiden valikoimat vaihtelevat kunnittain ja kirjastoittain, mutta esimerkiksi erilaisia koneita porakoneista ompelukoneisiin voi lainata nykyään kymmenistä kirjastoista.

Toisen suuren kategorian lainattavissa esineissä muodostavat erilaiset liikuntavälineet. Esimerkiksi kävelysauvoja ja kahvakuulia voi napata lainaan monista kirjastoista. Viime kesän hittituotetta, painotettua hulavannetta, toivottiin nopeasti lainaan ympäri maata.

Trendien lisäksi esinevalikoimassa näkyy paikallisuus: esimerkiksi Inarin ja Posion kirjastoista voi lainata lumikenkiä.

Kirjastoista lainattavalla esineistöllä pääsee myös aineettomien elämysten ääreen. Esimerkiksi Tampereen pääkirjastosta Metsosta on voinut syksystä 2019 alkaen lainata esimerkiksi paikallisten urheilujoukkueiden ja kulttuuripalvelujen kausikortteja.

Maarno antaa Metsosta toisenkin nuukailuesimerkin.

"Metso Live tarjoaa ilmaisia konsertteja ja keskustelutilaisuuksia muusikoiden kanssa. Ja kirjastojen tapahtumathan sopivat muutenkin nuukailijalle, sillä ne ovat ilmaisia."

Tietenkin myös uutta luettavaa, kuunneltavaa ja katsottavaa voi varsin riskittömästi etsiä kirjastosta, sillä jos teoksesta ei pidäkään, sen voi palauttaa, eikä rahanmenetys jää harmittamaan.

"Toisaalta on kiinnostavaa, että aktiiviset kirjastonkäyttäjät myös ostavat keskimääräistä enemmän kirjoja. Lukeminen on sillä tavalla itseään ruokkiva kehä", Maarno kertoo.

Kirjasto tarjoaa puitteet nuukailulle paitsi lainattavalla aineistolla ja esineistöllä, myös rakennuksina.

Maarno kertoo, että koko Suomessa kirjastot ovat kokeneet viime vuosikymmeninä muodonmuutoksen julkisena tilana. Yhä useampi hyödyntää kirjastoja paikkana, jossa voi opiskella ja työskennellä.

Vuoden 2018 lopulla avattu Helsingin keskustakirjasto Oodi on saanut kansainvälistäkin huomiota monipuolisten tilojensa ansiosta. Oodissa voi esimerkiksi käyttää 3D-tulostinta ja painaa omia kankaita.

Tietokoneiden käyttömahdollisuus ja ilmainen langaton verkko ovat nyky-Suomen kirjastoissa itsestäänselvyyksiä. Tässä Suomen ja muiden Pohjoismaiden kirjastot poikkeavat eteläisemmistä virkaveljistään.

"Esimerkiksi nettiin pääsy ei keskieurooppalaisissa kirjastoissa ole itsestäänselvyys", Maarno kertoo.

Kirjastot ovat kestävälle kehitykselle otollinen ympäristö, pohtii Maarno. Asioiden lainaaminen ostamisen ja omistamisen sijaan on ystävällistä paitsi kukkarolle, myös ympäristölle.

"Suomalaisilla on tietty kunnioitus kirjastolaitosta ja lainaamisen kulttuuria kohtaan. Lainaa kohdellaan kuin omaa ja se palautetaan hyvässä kunnossa", Maarno tiivistää.

Lue lisää