Ihmiset & kulttuuri

Mitä tehdä, jos läheinen joutuu taloudellisiin vaikeuksiin? – Älä ainakaan syyllistä tai moiti

Ari Ahlgren on Rahattomat ry:n toiminnanjohtaja. Hän antaa vertaistukea talousongelmien kanssa kamppaileville.
Petteri Kivimäki
Ari Ahlgrenin puoliso Anja Ahlgren on Rahattomat ry:n hallituksen puheenjohtaja. Nalle-koira on usein toimistolla mukana. Se helpottaa tilannetta, jossa rahaton kertoo mahdollisesti ensimmäistä kertaa ongelmistaan.

Jyväskyläläinen Ari Ahlgren menetti kaiken, kun 1990-luvun lama kaatoi hänen tilitoimistonsa. Täydellinen rahattomuus ja siitä seurannut valtava yksinäisyyden tunne ajoivat Ahlgrenin itsemurhan partaalle.

Sinnikkään työskentelyn, vaimon tuen ja velkasaneerauksen ansiosta elämä sai onneksi uuden suunnan. Vuosi sitten Ahlgrenistä tuli velaton mies.

Rankkoja kokemuksiaan hän käyttää apunaan toimiessaan vertaistukena viisi vuotta sitten perustamassaan Rahattomat ry:ssä.

Kun rahaton ihminen saapuu Rahattomat ry:n toimitilaan, Ahlgren ei ota heti puheeksi velkoja. Ensin keitetään kahvit ja puhutaan ehkä vähän säästä. Iloisesti uusille tuttavuuksille räksyttävä Nalle-koira tulee kerjäämään rapsutuksia.

Kun rahaton on valmis puhumaan, Ahlgren kuuntelee.

Pienelle ruokapöydälle on nostettu talouspaperirulla, josta voi repäistä palasen, jos kyyneleet nousevat silmiin. Joskus itku vaihtuu yllättäen hysteeriseen nauruun. Monelle on helpotus vihdoinkin puhua taloudellisista ongelmistaan.

Ahlgren pyytää tapaamiaan ihmisiä tuomaan mukanaan avaamattomat laskunsa, kuoret voidaan sitten aukoa yhdessä. Samalla käydään läpi menot ja tulot, sillä usein juuri niistä löytyy ratkaisu rahattoman ongelmiin. Jos tilanne ei kotikonstein ratkea, Ahlgren ohjaa keskustelukumppaninsa velkaneuvojan luokse.

"Yhdellä henkilöllä oli velkaa vain vajaat 2 000 euroa, mutta hän ei tiennyt mitä tehdä. Usein auttaa jo se, että nostaa kuukauden ruokarahat etukäteen käteiseksi", Ahlgren vinkkaa.

Miten sitten pitäisi toimia, jos oma läheinen joutuu taloudellisiin vaikeuksiin? Ahlgrenin mukaan tärkeintä on, ettei lähde syyllistämään tai moittimaan.

"Ne asiat on jo tehty ja talous on mennyt. Siinä ei auta, jos läheinen alkaa tivata miksi on tehnyt noin tai jopa kääntää kokonaan selkänsä."

Rahattomuuden kanssa painiskeleva saattaa pian huomata, että ystäväpiiri supistuu. Raha-asioista voi olla hankala puhua läheisillekään. Muita katsellessa saattaa tulla jopa tunne, että kaikki muut ovat onnistuneet elämässään, kun taas itse on pilannut kaiken.

Ajattelemattomat neuvotkin kannattaa jättää lausumatta. Tärkeämpää on tuki ja läsnäolo.

"Joku kerran soitti, ja ehdotti, että rahattomathan voisivat mennä pilkille hankkimaan ruokaa. En minä esimerkiksi pystyisi pilkkimään", sanoo selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyysseläkkeellä oleva Ahlgren.

Vertaistuelle on Ahlgrenin mukaan paljon kysyntää. Kun iltapäivälehti teki Rahattomat ry:stä jutun, Ahlgren vietti viikonlopun puhelimeen vastaillen. Hänen sähköpostinsakin jumittui.

"Viesteissä vuodatettiin pahaa oloa. Halusin olla heihin kaikkiin yhteydessä. Tästäkin jo huomaa, kuinka huonosti ihmiset voivat."

Rahavaikeuksissa olevan läheisen voi ohjata avun ääreen esimerkiksi velkaneuvontaan tai oman seurakunnan tarjoamaan palveluun.

"Jos olisin itse tajunnut hakea apua, olisin varmasti päässyt helpommalla. Tai ainakin itsetuhoiset ajatukset olisivat jääneet pois."

Lue myös:

Lama kaatoi Ari Ahlgrenin tilitoimiston ja vei hänet pohjalle – "Rahattomuuteen liittyy niin suuri häpeäntunne"

Lue lisää