Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Ihmiset & kulttuuri

Esikoiskirjailija opiskeli maisteriksi - haluaa kuvata muinaissuomalaisten elämää todenmukaisesti

Mikko Kamulan romaanijärkäle sijoittuu 1400-luvun Savoon, joka oli kansojen sulatusuuni. Elettiin Olavinlinnan rakentamisen aikaa.
Jaana Kankaanpää

Laihialla 2000-luvun alussa lukiolainen Mikko Kamula selaili paikallislehteä. Oli itsenäisyyspäivän seutu ja lehdessä oli juttu Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta.

Juttu jäi mietityttämään häntä: Olisiko mahdollista tehdä samanlainen koko kansakuntaa koskettava teos vielä nykyäänkin?

Kamula pyöritteli asiaa mielessään, kunnes keksi vastauksen. "Tajusin, että suomalainen mytologia on sellainen aihepiiri, mikä voisi kiinnostaa suurta määrää ihmisiä, mutta josta ei välttämättä ole paljon tavallisella suomalaisella tietoa", Kamula kertoo.

Siitä hän päätti kirjoittaa kirjan. Hän otti kirjaprojektin niin tosissaan, että lähti lukemaan Turun yliopistoon kansantiedettä, folkloristiikkaa ja historiaa kerätäkseen taustatietoa.

Sillä tavoin hän pystyisi kirjoittamaan hahmonsa tekemään juuri sellaisia asioita, joita savupirtissä asuva muinaissuomalainen voisi tehdä. "Haluan, että historialliset faktat ovat kunnossa", hän kertoo.

Tiedonhankintavaihe kesti kymmenisen vuotta. Välillä Kamulalta kerkesi uskokin hiipua kirjailijauraan. Hän opiskeli itselleen myös medianomin tutkinnon. Ajatus kirjasta eli kuitenkin sitkeästi taustalla.

Vuonna 2013, kun työt ja opiskelut hellittivät ja hänelle oli taloudellisesti mahdollista, hän ryhtyi täysipäiväiseksi kirjailijaksi.

Sivuja tuli rutkasti, sillä valmiin Ikimetsien sydänmailla -kirjan pituus on 678 sivua. Se on ensimmäinen osa kuusiosaisesta sarjasta.

Usean hiomis- ja parantelukerran jälkeen hän lähetti käsikirjoituksensa kustantajalle. Vastaus tuli Gummerukselta jo seuraavassa kuussa. Kamulan kirja haluttiin julkaista.

Kamulan kirja sijoittuu 1400-luvun Savoon. Kirjassa kerrotaan uudisraivaajaperheestä, joka viljelee, metsästää ja kalastaa elääkseen. Tapahtumapaikka on tarkoin harkittu, sillä tuolloin Savon vesistöt houkuttelivat paljon kävijöitä eri puolilta.

Paikka oli vähän kuin kansojen sulatusuuni: Etelästä levittyi koko ajan uudisasukkaita ja pohjoisempana elelivät saamelaisten esi-isät. Valtakuntien raja oli lähellä, sekä Olavinlinnan rakennustyöt olivat vauhdissa.

Itse Kamula ei tahtoisi 1400-luvulla elää, vaikka luonnossa onkin tottunut patikointiharrastuksen myötä liikkumaan.

"Ehkä mieluummin voisi lomailla siellä jonkin aikaa." hän sanoo. "Ruuan hankkimisessa olisi kova työ ja paljon olisi opeteltavaa, että tulisi toimeen."

Tuolloin alue oli rajaseutua, jossa muinaisusko oli vielä vallallaan. Se oli tärkeää kirjan fantasiaelementtien takia. Haltiat, noidat ja metsän väki ovat kirjassa voimallisia, kunnioitettuja ja totisinta totta.

Fantasian mukaan ottaminen oli Kamulalle itsestään selvää alusta asti. Nuorena hän ahmi kirjallisuutta, etupäässä fantasiaa. Myöhemmin mukaan on tullut myös muuntyyppistä kirjallisuutta.

Vuosien päämäärätietoinen ponnistelu palkitaan tammikuun 17. päivä, kun Metsän kansa -sarjan ensimmäinen osa ilmestyy.

Sarjan toisen osan Kamula kaavailee ilmestyväksi vuonna 2018. Töitä riittää siis ainakin kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.

Lue lisää

Kirja-arvio: Suomea lohikäärmeille -romaani esittelee Suomen kuningaskunnan, jossa arkiaskareisiin kuuluu pihahaltijoiden lepyttely

Helsinkiläinen Anniina Mikama kirjoittaa nuorille lukijoille fantasiaa

Velhohäitä ja Harry Potter -bändejä – Kirjasarjan ympärille on kehittynyt maailman suurin faniliike

Stam1nan Antti Hyyrynen on myös tarinankertoja – esikoiskirja kantaa huolta ilmastonmuutoksesta