Ihmiset & kulttuuri

Homekoiria, kiimakoiria ja kaukolämpökoiria – kansanopisto muokkaa koulutusta kysynnän mukaan

Koiran omistajalle hometutkimus tuo harrastukseen yhden ulottuvuuden lisää – monesti vähintään lisäammatin.
Johannes Tervo
Yhteen kansanopiston vanhoista rakennuksista piilotettiin hometta sisältävä rasia. Marjukka Mörskyn Kikka-koiralla ei ollut vaikeuksia sitä löytää.

Keski-Pohjanmaan kansanopiston koulutustarjonta painottuu hyvinvointi- ja kulttuurialoihin.

Viime syksystä asti opissa on ollut myös koiria. Lyhytkarvainen hollanninpaimenkoira Kikka ja belgianpaimenkoira-groenendael Moja nuuskivat tarkoilla kuonoillaan, kun ne etsivät opiston rakennukseen piilotettua homeviljelmärasiaa.

Koirien omistajat Marjukka Mörsky ja Hanna Maronen ovat tulleet Kälviälle homekoiraohjaajaoppiin Lahdesta ja Tuusulasta. Heillä, kuten myös Tiina Nykäsellä ja Elina Paavolalla, on tähtäimenä tehdä homekoirailusta vähintään kakkostyö toisen toimen oheen. Tutkimuskohteita ja kysyntäähän todennäköisesti riittää, onhan Suomi tätä nykyä hometalojen luvattu maa.

Kaikilla neljällä on vuosien koiraharrastus taustalla, ja hometutkimus tuo siihen yhden ulottuvuuden lisää.

”Tämä on hyvä keino yhdistää harrastus ja työ”, Mörsky sanoo. Entuudestaan hän on koiransa kanssa etsinyt kadoksissa olevia henkilöitä ja esineitä.

Keski-Pohjanmaan kansanopiston koulutussuunnittelija Kai Harju laskeskelee, että tähän mennessä homekoiraohjaajia on koulutettu viitisenkymmentä, ja heistä arviolta puolet harjoittaa ammattia nyt.

”Eikä koirien koulutus tähän jää. Suunnitelmissa on myös kaukolämpökoirien sekä kiimantarkkailukoirien koulutusta.”

Kaukolämpökoirat osaavat haistaa maan sisällä olevat vuotokohdat, jolloin putkea ei tarvitse kaivaa esille kuin rikki menneeltä kohdalta.

Kiimakoirat ovat apuna maatiloilla. Koira merkkaa oppimallaan tavalla sen lehmän, joka on kiimavaiheessa.

”Odotamme, milloin tarve on riittävä. Silloin syntyy koulutus”, Harju sanoo.

Juuri tarpeesta kansanopistojen koulutus Harjun mukaan kumpuaa.

”Koulutuksia räätälöidään paljon. Kun erilaisia väyliä pitkin tulee vinkkejä ja kyselyjä, että tällaista tarvittaisiin, pykätään koulutus pystyyn.”

Homekoiraohjaajakurssilla olevat tusina opiskelijaa ovat eri puolilta Suomea, ja monet heistä käyvät opiskelun ohella töissä.

Lemmikkieläintarvikekaupassa myyjänä oleva laukaalainen Nykänen kertoo, että jo kaupassa aloittaessaan hän kertoi tähtäävänsä kurssille.

”Työnantaja on ollut todella kiinnostunut koulutuksesta ja tukenut minua alusta asti.”

Työnantajan joustavuutta kehuu myös Maronen, joka on töissä eläinklinikalla.

”Hyvin on saatu asiat lutvittua. Kälviän-jaksoihin olen ottanut palkatonta vapaata.”

Opiskelijoilla on vuoroin etä- ja lähijaksoja. Ainut kehitystoive naisilla onkin, että välimatkojen takia Kälviä-osuudet olisivat kolmen päivän sijasta koko viikon kestäviä. Näin olisivat poissaolot töistä selkeämmin järjestettävissä ja reissaamista tulisi vähemmän.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Korkeakoulut pettyivät valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen – "Korotukset vain neljäsosa hallitusohjelmassa luvatusta"

Maakunnat ohittavat metropolin – muualla Suomessa koulutustaso nousee Helsingin seutua nopeammin

SuomiAreenassa ei uskottu robotin korvaavan ihmisen tekemää työtä – ihmisten tulisi kehittää osaamista läpi elämän