Ihmiset & kulttuuri

Janakkalan miekkamiehen miekat näyttelykuntoon kulttuurikummien avulla

Suomen kansallismuseossa tuhannet esineet odottavat konservointia, sillä resurssit ovat niukat.
Suomen kansallismuseo
Syksyllä 2013 Janakkalasta löytyi noin vuonna 1300 kuolleen miehen hauta, jossa oli myös kaksi miekkaa eri aikakausilta. Tähän asti miekat ovat olleet tutkimuskäytössä, mutta nyt ne konservoidaan näyttelykuntoon.

Suomen kansallismuseo aikoo jatkossa turvata yksityisten ihmisten, yritysten ja yhteisöjen taloudelliseen tukeen kokoelmaesineidensä konservoinnissa. Kulttuurikummi-kampanjan avulla museo etsii tietylle kohteelle tukijan, joka maksaa esineen kunnostamisen.

Ensimmäisenä kumminsa saivat Janakkalan miekkamiehen miekat. Kulttuurikummeiksi ryhtyivät Kalevalaisten Naisten Liitto ja Kalevala Korun Kulttuurisäätiö. Konservointityön kestoksi on arvioitu kolme kuukautta ja hinnaksi noin 10 000 euroa.

"Miekkojen konservoinnille oli konkreettinen tarve, sillä ne lähtevät Tampereelle Vapriikin näyttelyyn lainaan. Miekat täytyy saada näyttelykuntoon, ne puhdistetaan kunnolla ja varmistetaan, että ne ovat stabiileja ja edustavia", konservointiyksikön päällikkö Eero Ehanti Suomen kansallismuseosta kertoo.

Kulttuurikummius on herättänyt laajaa kiinnostusta, ja seuraavaksi avokätistä lahjoittajaa etsitään 1500-luvulla Saksassa valmistetulle Someron alttarikaapille, sen jälkeen mahdollisesti haarniskoille. Jatkossa kampanjaa olisi tarkoitus kehittää niin, että myös yksityiset ihmiset voisivat toimia kummeina hieman pienemmilläkin rahasummilla.

Museon oman budjetin ulkopuolelta tuleva rahoitus on konservointityön kannalta tärkeää. Miekat on nyt pakko konservoida näyttelyiden vuoksi, mutta niihin käytetyt resurssit olisivat olleet jostain muusta pois, jos kulttuurikummeja ei olisi löytynyt.

Konservointi jakautuu kahteen osaan. Ennaltaehkäisevää konservointia museo tekee jatkuvasti huolehtimalla esineiden säilytysolosuhteista. Aktiivinen konservointi tarkoittaa puolestaan sitä, että fyysiselle esineelle tehdään toimenpiteitä. Aktiivisessa konservoinnissa prioriteetiksi nousevat näyttelyihin menevät esineet, muut joutuvat odottamaan vuoroaan pitkäänkin.

"Meillä on reilu puoli miljoonaa esinettä kokoelmissa ja siihen päälle Museoviraston arkeologisten kokoelmien esineet. Jonoa on melkoinen, puhutaan tuhansista esineistä. Meillä on hyvät konservointitilat, mutta käytävillä kaikuu. Konservaattoreita on varsin niukasti."

Kansallismuseo aikoo kuunnella yleisön toiveita siitä, mitä esineitä säilytystilojen uumenista aiotaan ottaa konservoitaviksi kulttuurikummien avulla. Rahallisen tuen lisäksi kampanjassa tärkeää on museon työstä kertominen yleisölle.

"Tämä antaa ihmisille ja yhteisöille mahdollisuuden yhteisen kulttuuriperinnän vaalimiseen. Eivätkä kokoelmat ole aidosti yhteisiä, jos ne eivät ole saavutettavissa. Kampanjan avulla voimme tuoda konservointimaailmaa ihmisten nähtäväksi. Yleensä se on sellainen osa museoesineen elinkaarta, joka jää kulissien taakse eikä saa huomiota."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Metallinetsijöiden tuhannet löydöt odottavat konservointia Museovirastossa – rauta voi vaurioitua pahoin jopa alle vuodessa

Teatteriarvio: Ylioppilasteatterilaiset haaveilevat metsään muuttamisesta ja luovat ikioman metsästrategiansa

Ihminen lähti kohti Kuuta tasan 50 vuotta sitten, kun Apollo 11 ja kolme miestä laukaistiin matkaan