Ihmiset & kulttuuri

Kärkölän kuntakapina alkoi yritysjohtajan Facebook-päivityksestä

Ihmiset & kulttuuri 05.09.2017

Hämäläiskuntaa hallitsee sitoutumaton valtuustoryhmä, jonka perustaja kaipaa Suomeen vahvempaa lähidemokratiaa.


Kari Salonen
Markku Koskinen toivoo, että Kärkölä-ryhmä voi vaikuttaa kunnan suuntaan ja ilmapiiriin. "Kunnassa ei ole ollut kasvuhakuisuutta tai kehittämishalua vaan semmoinen alaspäin menemisen kierre.”

”Kärkölä uusiksi”, aloitti Markku Koskinen tilapäivityksen, maltillisesti ilman huutomerkkiä.

”Nykyinen tapa hoitaa Kärkölän kunnan asioita on ihan katastrofi. Hyvät ajatukset tuhotaan yksittäisten valittajien toimesta ja kaikki pitkän tähtäimen ajattelu puuttuu.”

Koskinen oli kyllästynyt kotikuntansa tulevaisuudennäkymiin. Lahden lähellä sijaitseva pitäjä kulki hiljalleen alamäkeä.

4 500 asukkaan kunnan väkiluku ei ollut missään vaiheessa romahtanut, mutta se oli ollut tasaisessa laskussa 1990-luvulta alkaen.

Supistuminen alkoi näkyä arjessa. Paikkakunnalla koettiin isona iskuna, kun kaksi vuotta sitten lukio, jossa Koskinenkin oli aikoinaan opiskellut, ja yksi pitäjän kolmesta peruskoulusta sulkivat ovensa.

Koskinen julkisti ajatuksensa kunnan suunnasta Facebook-päivityksessä tammikuun 10. päivän iltana. Viesti päättyi rohkaisuun: ”Haluan viedä kotikuntaani eteenpäin, klikkaa tykkää, jos haluat lähteä mukaan”.

Päivitys ei viitannut suoraan kuntavaaleihin, joihin oli tuolloin aikaa päivää vaille kolme kuukautta. Käytettävissä oleva aika vaikutti lyhyeltä tehokasta vaalikampanjaa varten.

Kiinnostus asiaa kohtaan kasvoi silti nopeasti. Koskinen perusti muiden kiinnostuneiden kanssa vaaleihin tähtäävän ryhmän.

Toimintaan tuli mukaan muun muassa valtuutettuja, jotka olivat aiemmin toimineet sitoutumattomina muiden puolueiden listoilla.

Vaaleissa odotti hämäläisjytky, kun protestilista houkutti kansan uurnille. Kunnan äänestysprosentti oli 66, seitsemän prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa.

Facebook-päivityksestä syntynyt lista, Kärkölä-ryhmä, sai 27-paikkaiseen valtuustoon yksinkertaisen enemmistön: 15 jäsentä. Markku Koskinen oli kunnan selkeä ääniharava.

”Olihan se huima tulos, että saatiin yli puolet valtuustosta”, Koskinen kertoo uudessa työhuoneessaan Kärkölän kunnantalolla, vastavalitun kunnanhallituksen puheenjohtajana.

Koskisella on vain vähän kokemusta politiikasta. Hän yritti kerran entisen asuinkuntansa Hämeenkosken kunnanvaltuustoon mutta ei tullut valituksi. Syyksi Koskinen arvelee, että hän oli äänestäjille vieras, ulkopaikkakunnalta tullut.

Sen sijaan Kärkölässä hän on tuttu: paikkakunnan suurimman työllistäjän, puunjalostusyritys Koskisen, entinen toimitusjohtaja.

Avuksi oman ryhmän perustamisessa tuli maineen lisäksi paikkakunnan pieni koko. Koskinen arvelee, että vastaavankaltaisen menestyksen saavuttaminen isossa kaupungissa olisi ollut vaikeampaa.

”Tässä ryhmässä paljon merkitsi se, että ihmiset tunsivat toisensa niin hyvin.”

Vaaleissa silti riitti työtä Kärkölä-ryhmälle. Sitoutumattoman ryhmän 25 ehdokkaan piti omillaan löytää yhteinen sävel, kerätä kannattajakortteja sekä selvittää vaalilainsäädäntöä.

Koskinen pitää vaivan näkemistä välttämättömänä.

”Jos olisin ollut yhdessä puolueessa yhtenä ehdokkaana, olisin käyttänyt yhtä ääntä. Olisin ehkä läpi päässyt, mutta en usko, että Kärkölään suuntaa olisi pystynyt sillä muuttamaan.”

Sitoutumattomuus osoittautui lopulta hyväksi valinnaksi. Se puhutteli listan äänestäjiä, ehdokkaita ja muita henkilöitä, jotka työskentelivät ryhmän hyväksi.

”Pääosa sanoo, että he eivät olisi missään nimessä lähteneet politiikkaan kuntatasollakaan, jos olisi pitänyt mennä puolueen rinnalla.”

Sitoutumattoman ryhmän menestys kertoo Koskisen mukaan perinteisten puolueiden hankalasta asemasta. Kuntapäättäjien on hankala kritisoida päätöksiä, joita heidän puolueensa valtakunnallisesti tekevät.

”Valtakunnanpolitiikka on kääntynyt siihen, että yksikään puolue ei tue enää maaseudun asemaa samalla lailla kuin aikaisemmin. Paikallisdemokratiaa ja sitoutumattomia liikkeitä tarvitaan tällä hetkellä.”

”Sitoutumaton ryhmä, on se kuinka iso tahansa, lisää kansalaisten aktiivisuutta ja tuo kunnan toiminnan lähemmäs heitä”, puheenjohtaja uskoo.

Paikallisen päättämisen henki on vahva yhdeksän kunnan Päijät-Hämeessä. Erikokoisia sitoutumattomia ryhmiä löytyy myös Heinolasta, Orimattilasta, Sysmästä ja Lahdesta.

”Kärkölästä tuli vähän ääriesimerkki tästä.”

Koskinen toivoo, että shokeeraavasta vaalituloksesta huolimatta koko uusi valtuusto puhaltaa yhteen hiileen.

”Tärkeintä on, että parhaat voimat saadaan valjastettua kunnan hyväksi. Keskinäinen riitely on ihan turhanpäiväistä. Eihän se vie mitenkään asioita eteenpäin.”

Kärkölä-ryhmän vaatimaton tavoite on kunnan elinvoiman palauttaminen. Kyse ei ole puheenjohtajan mukaan vain yksittäisistä toimenpiteistä vaan yhteisen ajattelutavan muuttamisesta myönteiseksi.

”Kunnassa ei ole ollut kasvuhakuisuutta tai kehittämishalua vaan semmoinen alaspäin menemisen kierre”, Koskinen kuvailee.

”Ensimmäinen konkreettinen tavoite on se, että saataisiin käännettyä väkiluku pieneen kasvuun. Se ei tietysti sormia napsauttamalla muutu.”

Yhtenä vaalilupauksena Kärkölä-ryhmä tutkii lukion avaamista uudelleen, mahdollisesti erikoislukiona. Kunnan asukaspohja on tosin niin kapea, että muut puolueet tyrmäsivät idean kannattavuuden vaalien alla.

Tilanne kuvaa uudistusten tekemisen hankaluutta budjetiltaan alijäämäisessä kunnassa. Kunnan talouden kohentaminen on yksi Kärkölä-ryhmän haasteista.

”Asiat pitää hoitaa hyvin, mutta jos joutuu isoihin investointeihin, siinähän on uhkana, että päätyy kriisikunnaksi.”

Ryhmäpomolla on toistaiseksi aikaa perehtyä Kärkölän asioihin. Koskisen Oy:lta irtisanotun toimitusjohtajan piti aloittaa työnhaku tammikuussa, mutta Kärkölä-ryhmä ja hallituspestit muissa yrityksissä ovat vaatineet kaiken ajan.

”Olen ehkä niin yksioikoinen ihminen, että kaipaan elämään kerrallaan vain yhtä asiaa, mihin keskittyä.”

Kärkölä-ryhmän harteilla on isot paineet. Kun ryhmän käytettävissä on kunnanvaltuuston enemmistö, on jopa tarve luoda selkeä pesäero entiseen politiikkaan.

”Todennäköisesti käy niin, että kun odotukset ovat suuret, ne kaikki eivät tule täyttymään.”

Koskinen ei kuitenkaan koe paineita mahdollisesta jatkokaudesta.

”Vaalit ovat hyvästä. Valta vaihtuu, jos homma ei suju.”

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT