Ihmiset & kulttuuri

Kotimainen terva turvaa kirkkojen paanut ja veneiden kyljet - tuotanto uhattuna

Suomen Kulttuurirahasto, Kirkkohallitus ja Svenska kulturfonden antavat 125 000 euroa suomalaiselle tervanvalmistukselle.
Markku Vuorikari
Suomessa on noin 300 paanukatteista kirkkoa ja tapulia. Jani Lehtinen Pirkanmaan kattotyöstä tervasi Hattulan vanhan kirkon paanukattoa kesällä 2014 Tervan olivat valmistaneet Heikki ja Topi Hakkarainen.

Mäntyterva on paras mahdollinen kirkkojen ja tapulien paanukattojen suoja. Niin ikään puuveneharrastajat ja perinnerakentajat käyttävät mielellään suomalaista tervaa. Sen valmistajat odottavat sydän syrjällään kesäkuuta 2018. Siihen mennessä on kaikki EU-markkinoille tulevat kemikaalit rekisteröitävä. Ilman tätä mäntytervan kaupallinen valmistus vaikeutuu.

Tervan rekisteröinti maksaa noin 200 000 euroa. Suomalaiset tervantuottajat ovat pääasiassa pientuottajia, joilla ei ole mahdollisuuksia maksaa rekisteröintimaksua, kertoo Eläköön terva -yhdistyksen puheenjohtaja Juha Pyötsiä.

Nyt vuosisatoja pintansa pitänyt terva on saanut arvovaltaiset tahot tuekseen.

Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt 50 000 euroa Eläköön terva – Rädda tjäran -hankkeelle, joka valmistelee rekisteröintiä ja kerää rahoitusta sen toteuttamiseksi. Hanke saa lisäksi samansuuruisen summan Kirkkohallitukselta. Svenska kulturfonden tukee rekisteröintiä 25 000 eurolla edellyttäen, että hanke on kaksikielinen.

Suomi on ollut keskiajalta lähtien Euroopan suurin tervantuottaja. Tervan kaupallisen tuotannon turvaaminen sopii hyvin Kulttuurirahastolle, toteaa rahaston puheenjohtaja Elina Ikonen.

Lue myös

Terva etsii pelastusta

Lue lisää

Tehotuotantoa paholaisen työksi kutsunut kolumni ei tuonut seuraamuksia papille Espoon hiippakunnan tuomiokapitulilta

Yle uutiset: Puuvene pitää pintansa muovisten rinnalla – Saimaan Puuveneen yrittäjä: "Tänä päivänä ekologisuus on tärkeää"

Seurakunnilla on yli puolen miljardin euron sijoitusomaisuus – näin kirkon rahoista pidetään huolta seurakunnissa

”Jälkikäteen ajatellen voi vain äimistellä" – näin paljon kännykkä ja tietokone ovat helpottaneet diakonissan kotikäyntejä ja hoitotyötä