Ihmiset & kulttuuri

Kotimainen terva turvaa kirkkojen paanut ja veneiden kyljet - tuotanto uhattuna

Suomen Kulttuurirahasto, Kirkkohallitus ja Svenska kulturfonden antavat 125 000 euroa suomalaiselle tervanvalmistukselle.
Markku Vuorikari
Suomessa on noin 300 paanukatteista kirkkoa ja tapulia. Jani Lehtinen Pirkanmaan kattotyöstä tervasi Hattulan vanhan kirkon paanukattoa kesällä 2014 Tervan olivat valmistaneet Heikki ja Topi Hakkarainen.

Mäntyterva on paras mahdollinen kirkkojen ja tapulien paanukattojen suoja. Niin ikään puuveneharrastajat ja perinnerakentajat käyttävät mielellään suomalaista tervaa. Sen valmistajat odottavat sydän syrjällään kesäkuuta 2018. Siihen mennessä on kaikki EU-markkinoille tulevat kemikaalit rekisteröitävä. Ilman tätä mäntytervan kaupallinen valmistus vaikeutuu.

Tervan rekisteröinti maksaa noin 200 000 euroa. Suomalaiset tervantuottajat ovat pääasiassa pientuottajia, joilla ei ole mahdollisuuksia maksaa rekisteröintimaksua, kertoo Eläköön terva -yhdistyksen puheenjohtaja Juha Pyötsiä.

Nyt vuosisatoja pintansa pitänyt terva on saanut arvovaltaiset tahot tuekseen.

Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt 50 000 euroa Eläköön terva – Rädda tjäran -hankkeelle, joka valmistelee rekisteröintiä ja kerää rahoitusta sen toteuttamiseksi. Hanke saa lisäksi samansuuruisen summan Kirkkohallitukselta. Svenska kulturfonden tukee rekisteröintiä 25 000 eurolla edellyttäen, että hanke on kaksikielinen.

Suomi on ollut keskiajalta lähtien Euroopan suurin tervantuottaja. Tervan kaupallisen tuotannon turvaaminen sopii hyvin Kulttuurirahastolle, toteaa rahaston puheenjohtaja Elina Ikonen.

Lue myös

Terva etsii pelastusta

Lue lisää

Kielto uhkaa: Paanukatot vaarassa jäädä vaille tervausta

Suomessa käytetään valtaosin kiinalaista tervaa – kotimainen tuotanto pelastui keräämällä rahat tervan rekisteröintiin

EU-säädös uhkaa lopettaa suomalaisen tervantuotannon – pelastaminen vaatii vielä 10 000 euroa

Sipooseen on suunnitteilla hirsitalokylä – ainutlaatuinen hanke herättänyt jo satojen yhteisöllisyydestä ja perinnerakentamisesta innostuneiden kiinnostuksen