Ihmiset & kulttuuri

Luontoselvitys sytytti maaseutuvirkamiehen intohimon: Vipu-neuvojasta tuli suojelualueen äiti

Energinen maaseutujohtaja perusti luonnonsuojelualueen ja pisti siinä sivussa kuntoon hylätyn haudan.
Sanne Katainen
Katariina Pylsy rakastui Ritajärveen.

Satatuhatta euroa metsien luontoarvojen inventointiin ja suojeltavien metsäkohteiden kartoittamiseen. Tällaisen tarjouksen teki seitsemisen vuotta sitten ympäristöministeriö kunnille ja seurakunnille.

Ministeriön ilmoituksen pani merkille Sastamalan kaupungin nykyinen maaseutujohtaja Katariina Pylsy, joka toimi tuolloin kaupungin kehittämispäällikkönä.

Hakuaikaa oli jäljellä enää kolme päivää. Nykyisin kaupungin metsäomaisuuden hoidosta vastaava Pylsy kiirehti esittämään asian silloiselle esimiehelleen, maaseutujohtaja Eero Mäki-Tanilalle, joka näytti ajatukselle vihreää valoa.

Pylsy teki hakemuksen – ja tulos oli myönteinen: Sastamala sai viidenneksen koko jaossa olleesta potista.

Toukokuun ensimmäisenä aidosti keväisen lämpimänä päivänä Pylsy ottaa meidät, toimittajan ja kuvaajan, vastaan metsän keskelle rakennetulla parkkipaikalla. Parkkipaikan laidassa seisoo upouusi portti, jonka puut on loppusyksystä käsitelty tervalla.

Portissa oleva teksti on juuri toivottanut tervetulleeksi Ritajärven luonnonsuojelualueelle bussilastillinen senioriväkeä kävelysauvoineen.

Vuoden 2010 ilmoituksen jälkeen on tapahtunut paljon. Luontoarvot inventoitiin ja sen tuloksena kaupungin mittavan metsäomaisuuden joukosta erottui muutakin kuin yli parituhatta hehtaaria tuottoisia talousmetsiä.

Löytyi parinsadan hehtaarin alue, joka on paitsi Pylsyn puheissa myös kävijän silmissä "metsäluonnon helmi".

"Alue on Pirkanmaan oloissa huomattavan arvokas luontokohde etenkin laajuutensa ja erämaisuutensa vuoksi."

Rikkaan kasvillisuuden ohella alueelle ovat leimallisia jääkauden muodostamat pirunpellot ja valtavat siirtolohkareet sekä kirkasvetiset järvet laskupuroineen.

Pirkanmaan elykeskus hyväksyi Ritajärven alueen luonnonsuojelualueeksi keväällä 2015.

Vielä kaksi vuotta sitten alueen kolmelle järvelle, Yliselle ja Aliselle Ritajärvelle sekä niitä hieman pienemmälle Valkeajärvelle johti vain hankalakulkuisia polkuja. Paikoin edessä oli kivikkotaipaleita, joiden ylittäminen vaati kuntoa ja märillä keleillä rohkeuttakin.

Nyt on toisin. Puolen kilometrin metsätaival parkkipaikalta Valkeajärvelle on sorastettu, ja Valkeajärven rantojen kivikko-osuuksille ja soille on rakennettu pitkospuita, portaita ja siltoja.

Nämä rakenteet ovat työllistäneet parin viime kesän aikana kolmisenkymmentä tukityöllistettyä. Lisäksi uutta aluetta ovat olleet tekemässä myös kaivinkoneyrittäjä, metsänhoitoyhdistys ja jopa kääntäjä: alueen opastaulu on käännätetty englanniksi.

Kun luonnonsuojelualueen syntyminen oli varmistunut, Pylsy päätti selvittää alueen historiaa.

Tehtävä olikin yllättävän hankala. Kenelläkään ei tuntunut olevan mitään tietoa siitä, miten erämainen metsäalue järvineen ja laskupuroineen oli kaupungin omistukseen päätynyt.

Sen verran tiedettiin, että alueet ovat kuuluneet Paavi-nimiseen tilaan.

Pylsy aloitti selvityksensä Maanmittauslaitoksesta. Sieltä ei kuitenkaan irronnut mitään, sillä alueet olivat siirtyneet kunnalle yli 50 vuotta sitten. Sitä vanhemmat asiakirjat säilytetään maakunta-arkistoissa.

Lopulta asiakirjat löytyivät Turun maakunta-arkistosta.

"Avulias toimistosihteeri oli kopioinut minulle ison pinon lippuja ja lappuja."

Tyypillisellä innollaan Pylsy hyökkäsi saamaansa materiaalin kimppuun ja ryhtyi kahlaamaan sitä läpi. Homma venyi pitkälle yöhön.

"Kun olen keskittynyt tekemään jotain asiaa keskellä yötä, siipallani on tapana huutaa minulle 'Nyt nukkumaan tai vien sinut hullujenhuoneelle'."

Niin kävi tuolloinkin, lokakuisena yönä vuonna 2015. Pylsy oli miehensä komentaessa juuri tehnyt ratkaisevan löydön: silmiin osui tehtailija Kaarlo Oskar Palmgrenin testamentti.

"Kun testamentti löytyi, huusin vain takaisin, että nyt en kerkiä nukkumaan enkä hullujenhuoneelle."

Palmgren oli tehnyt testamentin vain kolme tuntia ennen kuolemaansa 14.1.1955.

"Viimeisenä tahtonaan hän määräsi Ritajärven alueen eli 365 hehtaaria Karkun kunnalle sillä ehdolla, että Palmgrenin sukuhauta hoidetaan."

Seuraavana päivänä Pylsylle selvisi, ettei ehtoa käytännössä ollut noudatettu. Hauta löytyi, mutta kivi oli juuri edellisenä päivänä siirretty pois hoitamatta jääneeltä haudalta.

"Siitähän tuli ihan hätä. Soittelin ympäri Sastamalaa ja yritin saada järjestettyä niin, että kivi voitaisiin palauttaa paikalleen ja hauta jälleen hoidettua."

Perjantaina asia ei enää järjestynyt, mutta Pylsy ei antanut viikonlopun haitata.

Lauantaina Sastamalan seurakunnan kirkkoherra lupasi, että hautaa ei oteta seurakunnan haltuun, jos kaupunki lupautuu allekirjoittamaan haudan hoitosopimuksen.

Niin lähes kolme metriä leveä kivi puhdistettiin ja palautettiin takaisin paikoilleen.

Työ luonnonsuojelualueen hyväksi on tuonut Pylsylle paitsi suurta iloa ja lukemattomia intohimoisesti tehtyjä työtunteja myös tunnustusta.

Tämän vuoden tammikuussa elykeskus myönsi hänelle Pirkanmaan ympäristöpalkinnon. Metsähallituksen luontopalvelut puolestaan kutsui hänet luonnonpäivien luontolähettilääksi.

Yhden kiitoksen Pylsy näyttää kännykästään: Ritajärveä vuolaasti kehuva viesti kuntalaiselta "Ritajärven äidille".

Pylsy tuli aikanaan Sastamalan kaupungin palvelukseen kuntaliitoksen myötä. Hän työskenteli aiemmin maaseutuasiamiehenä Mouhijärven kunnassa, joka yhdistyi Vammalan ja Äetsän kanssa Sastamalaksi vuonna 2009.

Maaseutujohtajaksi hänet nimitettiin kaksi vuotta myöhemmin.

Viljelijöitä sähköiseen asiointiin intohimoisesti kannustanut ja kouluttanut maaseutuviranomainen on tullut vuosien varrella tutuksi myös MT:n sivuilta. Viimeksi 22.6.2016 MT kertoi leikkimielisestä kilpailusta Lempäälän ja Sastamalan välillä, jonka Sastamala voitti: Sastamalan viljelijöistä lähes 97 prosenttia jätti tukihakemuksensa sähköisesti.

Sastamalan maaseutujohtajana hänen vastuullaan ovat maaseudun kehittäminen, kaupungin pelto- ja metsäomaisuuden hoitaminen ja yksityistieavustukset.

Mitä tapahtuu maakuntauudistuksen myötä, kun maaseutujohtajan alaisuudessa toimivat lomitus- ja maaseutuviranomaispalvelut siirtyvät maakunnan vastuulle? Siihen Pylsy ei vielä osaa vastata.

"Ehkä jään yksin tähän hoitamaan Ritajärveä", hän naurahtaa.

Lue lisää

Juupajoen henkeäsalpaavassa rotkossa pesivät peikot ja lentelee runsas lintulajisto

Yle uutiset: Tänä vuonna poltetaan ennätysmäärä luonnonsuojelualueiden metsää Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla

Korona siirsi maaseutujohtajankin etätyöhön – pitkien ajomatkojen sijaan arkea rytmittävät aivan uudet rutiinit, katso video!

"Tukihausta ei olisi tullut mitään ilman Vipu-palvelua" – korona toi maataloushallinnolle uudet työrutiinit, mutta tukimaksatuksiin poikkeusaika ei ole vaikuttanut