Ihmiset & kulttuuri

Metsänhoitaja Pekka Äänismaa alkaa luotsata metsämuseo Lustoa

Pekka Äänismaa ei tunne museoalaa entuudestaan. Luston osaavan henkilöstön varaan on kuitenkin hyvä rakentaa tulevaisuutta.
Petteri Kivimäki
Pekka Äänismaan työpesti alkaa Luston uuden strategian luomisella. Selvää on, että digitaalisuus on tärkeä osa sitä.

Muutaman päivän kuluttua ainakin yhdellä metsänhoitajalla on edessä hyppy tuntemattomaan.

Pekka Äänismaa, 44, aloittaa työt Suomen metsämuseo Luston johtajana syyskuun ensimmäisenä päivänä. Uusi työpaikka sijaitsee Savonlinnan Punkaharjulla.

Viisitoista viime vuotta Äänismaa on työskennellyt Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutissa Saarijärvellä. Ensimmäiset vuodet kuluivat kansainvälisten bioenergiaprojektien päällikkönä ja jälkimmäinen puolisko instituutin johtajana.

Mitä metsänhoitajakoulutus antaa tulevalle museonjohtajalle?

”Konkreettisinta on varmaan se, että tuntee alan ihmisiä ja puhuu heidän kanssaan samaa kieltä”, Äänismaa tuumaa.

Työura koulutusasioiden parissa tuo pedagogista näkökulmaa työhön, museot kun ovat oppimispaikkoja.

Äänismaa muistuttaa, että Lustossa on osaava henkilöstö ja sen varaan on hyvä rakentaa tulevaisuutta. Paikassa kuin paikassa on rikkaus, kun eri alojen ihmiset ovat yhdessä kehittämässä uutta.

”Uudet avaukset syntyvät aina osaamisen rajapinnassa. Metsäalan ihmisiltä voivat olla ideat omassa porukassaan loppu, mutta yhdessä tekniikan tai kulttuurialan väen kanssa syntyy ihan uudenlaisia ratkaisuita.”

Uusi työpaikka tietää Äänismaalle Saarijärven jättämistä ja muuttoa synnyinseuduille Savonlinnaan. Savonlinnasta on kotoisin myös hänen vaimonsa, joten sukulaisia ja kesämökkejä uudella seutukunnalla riittää.

Perhe ja viikonloppukoti jäävät Saarijärvelle. Äänismaan vaimon työpaikka on yhä siellä ja poika aloitti lukion ensimmäisen luokan. Kolmen tunnin automatkoja on siis luvassa.

Muutenkin museonjohtajan työ on luonteeltaan liikkuvaa, verkostojen rakentamista eri puolille maata. Pääkaupunkiseudulla tulee liikuttua paljon.

”Olen tässä miettinyt, pitääkö laittaa venäjän alkeet pyörimään auton soittimeen”, Äänismaa nauraa.

Siinä missä kiinalaiset ovat tärkeä yhteistyöryhmä Biotalousinstituutille, Lustossa käy paljon venäläisiä vieraita. Muita metsämuseolle tärkeitä kieliä ovat englanti, ruotsi ja saksa.

Tehtävästään tämän viikon lopulla väistyvä Helkamari Knaapi ehti johtaa Lustoa melkein kymmenen vuotta. Hän on saanut kiitosta monista Lustossa järjestetyistä näyttelyistä ja tapahtumista.

Mittavin tapahtuma on ollut joka toinen vuosi järjestettävät Metsäkulttuuripäivät, joille Äänismaakin tänä vuonna osallistui yleisön joukossa.

Äänismaa ei vielä suostu ottamaan kantaa siihen, millaisia näyttelyitä ja tapahtumia Lustossa tulevina vuosina on luvassa.

Museon uusi strategia sanoo aiheesta jotain sitten, kun se on valmis.

”Tässä vaiheessa en näe mitään syytä olla jatkamatta näyttely- ja tapahtumaperinnettä.”

Lue lisää

Suomen Metsämuseo Lusto etsii jälleen toimitusjohtajaa

”Ajatusta sillasta pidettiin ihan mahdottomana, kun ehdotin sitä ensimmäisen kerran”

Metsäammattilaisetkin yllättyvät, kun kesäoppaat alkavat puhua metsäkulttuurista ja taiteesta

Metsää, peltoa, ruokaa, uusiutuvaa energiaa ja vesiosaamista – biotalous sai oman yrityskiihdyttämön Saarijärvelle