Ihmiset & kulttuuri

Myrkyttömyys ja turvallisuus myyvät suomalaisia lastenvaatteita Kiinaan asti

Yhä useampi kuluttaja vaatii vaatteilta myrkyttömyyttä ja ekologisuutta. Suomeen on syntynyt kymmeniä kasvavia lastenvaatemerkkejä.
Jarkko Sirkiä
Anne Linnonmaa (vas.) auttoi Sanna Kayalia lastenvaateliikkeen käynnistämisessä. Asiakas Anne Valtanen arvostaa turvallisia lastenvaatteita.

Ekologisia lastenvaatteita ja ihon­hoito­tuotteita myyvä kauppa Helsingin Senaatintorin kupeessa täyttyy tyylikkäistä kiinaa ja englantia puhuvista miehistä ja naisista.

He tutkivat tuotteita ja kyselevät yksityiskohtia Ecolife-­liikkeen omistavalta Sanna Kayalta.

Kun paikalla sattuu olemaan myös Sanna Kayaa liikkeen käynnistämisessä opastanut ekologisen vaatesuunnittelun pioneeri Anne Linnonmaa, otetaan muistoksi paljon valokuvia. Samalla vieraat tekevät selväksi, että lehteen heitä ei saa kuvata.

Ryhmän opas kertoo, että kyseessä on merkittäviä yrityksiä edustava kiinalainen liikemiesryhmä, jolla on vain muutama tunti aikaa Helsingissä.

Tehokkaan tutustumisen ja ostosten jälkeen ryhmä jatkaa matkaansa.

Kiinalaiset ryhmät ovat tuttuja Sanna Kayalle, jonka asiakkaista noin puolet tulee ulkomailta. Eniten matkailijoita on Aasiasta ja risteilyt tuovat turisteja ympäri maailmaa.

Ekologiset tuotteet, kuten suomalaiset lastenvaatteet, herättävät paljon mielenkiintoa.

”Helsingissä risteilyllä pysähtyvät matkailijat ovat usein iäkkäämpiä, ja he etsivät tuliaisia lapsille ja lapsen­lapsille. Keskustelu aloitetaan lapsen iästä ja sitten mietitään yhdessä oikeaa kokoa. Vaatteiden turvallisuus kiinnostaa heitä valtavasti. Monet kohtaamiset ovat olleet aivan ihania.”

Etenkin japanilaiset ostavat paljon myös myrkyttömiä puuleluja, kuten Tuffan puuautoja, jotka tehdään käsi­työnä Paraisilla.

Bää-tuotteen valmistamat tossut, kukkarot ja pienet vauvojen makuupussit tehdään oman lammastarhan nahoista lähellä Forssaa. Perinteisistä suomalaisista käsitöistä on kehitetty nykyaikaan sopivia tyylikkäitä tuotteita.

Suomeen on syntynyt 5–10 viime vuoden aikana pari–kolmekymmentä lastenvaatemerkkiä, jotka ovat kovassa kasvussa ja joilla voisi olla vientinäkymiä. Vaatteet suunnitellaan ja pienemmät merkit myös valmistetaan kotimaassa. Kun tuotanto laajenee, valmistus siirtyy ainakin osittain Portugaliin ja Baltian maihin.

”Esimerkiksi Papu on kasvanut Nokialla. Se valmistaa vaatteet osaksi Nokian Neulomossa, entisissä Nanson tiloissa. Kotimaan valmistuskapasiteetti ei kuitenkaan enää riitä, joten tuotantoa on laajennettu Portugaliin ja Viroon”, kertoo Linnonmaa.

Ulkomailla valmistaminen ei välttämättä johdu työn hinnasta. Meillä ei ole enää tehtaita ja ompelun osaamista.

”Vaateteollisuuden kadottua Suomesta tuotantoon tuli 10–20 vuoden tauko. Siksi tuotantokapasiteetti ei nyt riitä eikä tiettyjä asioita pystytä meillä tekemään.”

Linnonmaan mukaan pakassa metritavarana myytävä trikoo on helppo ja hyvä materiaali aloittaa valmistus, koska sen ompelu saumurilla on nopeaa työtä.

Suomessa on paljon pieniä ompelimoita etenkin Tampereen ja Turun seudulla. Vaate on kuitenkin osattava hinnoitella oikein.

”Neule taas neulotaan ehjinä kappaleina silmukoista, joten täytyy ymmärtää, miten neule käyttäytyy tuotannossa. Neulekoneet ovat kalliita, yksi kone maksaa noin 100 000 euroa.”

Ompelijoita ja sunnittelijoita koulutetaan vielä Suomessa.

Linnonmaan mukaan design on tärkeää, mutta tarvitaan myös ehdottomasti ompelutyön osaamista.

Opistoista valmistuu ompelijoita tänä päivänäkin, mutta vasta tuotannossa taidot kehittyvät.

”Suunnittelijoita valmistuu yhä liikaa. Kaikille ei kerta kaikkiaan ole töitä. Neulekoulutusta suunnittelijoille ei ole tällä hetkellä lähes lainkaan. Tavallisen suunnittelijan valmistuttua tulee helposti tilanne, että hän ei pääse töihin. Varsinkin oman brändin kanssa on hallittava kaikki osa-alueet suunnittelusta ja valmistuksesta jakeluun, hinnoitteluun, markkinointiin ja myyntiin.”

Liiketoiminnan käynnistämisessä on monta vaihetta ja siinä uusi yrittäjä hyötyy kokeneen yrittäjän opastuksesta.

Linnonmaa on opettanut ja konsultoinut vaatetusalan yrittäjiä oman työnsä ohella 1990-luvulta alkaen.

Toimiessaan ProStart-konsulttina elykeskuksille 2010 alkaen hän auttoi ohjelman kautta noin 25–30 uutta yrittäjää luoville aloille.

”Tämä erinomainen ohjelma loppui sellaisenaan rakennerahastokauden loppuessa 2013. Eniten yrityksiä syntyi vaatealalle ja ne ovat edelleen toiminnassa. Kaikki yrittäjät eivät ole alalle varta vasten koulutettuja, vaan yritys on saattanut saada alkunsa omasta vahvasta kiinnostuksesta.”

Kotimaisia lastenvaatemerkkejä ovat muun muassa Melli EcoDesign, Papu, Gugguu, Vimma, Aarrekid, Paapii Design ja Ecobaby.

Jotkut yritykset tekevät kaiken Suomessa, osa teettää ulkomailla ja panostaa vahvasti kansainvälisyyteen.

Linnonmaan mielestä on parempi, että tehdään vähemmän mutta laadukkaammin. Tuotteille myönnetyt sertifikaatit ovat tae myrkyttömyydestä.

”Jokainen suomalainen heittää vuoden aikana roskiin 13 kiloa vaatetta. Lastenvaatteissa onneksi kierrätys on päivän sana.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Näin valitset vastuullisen vaatteen – tällä viikolla tehdään vaatevallankumous kuudetta kertaa

Haluatko pukeutua vastuullisesti? Harkitse hankinta, huolto ja kierrätys tarkkaan

Suosittu lastenvaatemerkki sai alkunsa, kun allergiselle pojalle ei löytynyt sopivia lapasia