Ihmiset & kulttuuri

Näyttelyarvio: Vereslihalle kuoritut eläimet pistävät miettimään valintoja Heurekassa

Näyttelyssä pääsee tutkimaan läheltä lihaa, jota pakotamme lautasellemme sekä makoilemaan seuranamme kotisohvalla.
Katja Lamminen
Naudan mahan tilavuus voi olla jopa 230 litraa, joten se vie paljon tilaa. Kokonaisen ruhon lisäksi nähtävillä on poikkileikattu nauta, josta voi tarkastella pötsiä, verkkomahaa, satakertaa ja juoksutusmahaa.

”Katsokaa kuinka kaunis!” huudahtaa muutaman vuoden ikäinen näyttelyvieras nähdessään kuoritun poron. Eläimen jokainen rusto, lihassyy ja luu on perattu näkyville.

Samat rakenteet löytyvät ihmisen ihon, gorillan kiiltävän turkin, kukon sulkien ja hain kumimaisen nahan alta. Kun näkee eläimen ja ihmisen vierekkäin kirjaimellisesti vereslihalla, tajuaa, miten samanlaisia me kaikki eläväiset olemme. Tai ainakin nisäkkäät, linnut, matelijat ja osa merenelävistä.

Tarvitsemme happea, rinnassa sykkivän sydämen ja pääkopassa raksuttavat aivot. Toisilla elimet vain ovat pienempiä kuin toisilla. Esimerkiksi viisimetrisen kirahvin aivot osoittautuvat hädin tuskin appelsiinin kokoisiksi.

Havaintoja pääsee tekemään Heurekan uutuusnäyttelyssä Eläinten Body Worlds. Näytillä on yli sata aitoa, plastinoitua eläintä aina pikkiriikkisestä kotilosta ja sammakosta karhuun ja norsuun.

Näyttely on jatkoa ihmisen anatomiaa esitelleelle Body Worlds -näyttelylle, joka veti yleisöä vuonna 2013.

Yhdessä vitriineistä loikkaa ihmisen paras ystävä frisbee suussaan. Pikkukoira muistuttaa, että vaikka kyseessä olisi toppahaalariin puettu kääpiövillakoira, senkin lihaksisto ja purukalusto on luotu fyysiseen pedon elämään: saaliin nappaamiseen ja raatelemiseen. Koira kuin koira tarvitsee paljon liikuntaa.

Linnun ruumis puolestaan on tehty lentämään. Rintalihakset muodostavat painosta jopa kolmanneksen.

Strutsi on poikkeus, sillä se on liian raskas taivaalle. Eläin kompensoi menetystä pystymällä pinkomaan 80 kilometrin tuntinopeudella puolen tunnin ajan. Lihakset ja nivelsiteet toimivat vauhtia antavina jousina.

Yksi vaikuttavimmista ruumiista on hai, jonka leukaperistä roikkuu merileijona. Kunnioitusta herättävä eväkäs aistii saaliin sydämen sykkeen, lihasten liikkeet ja aivoaallot herkillä, sähkökenttiä havainnoivilla reseptoreilla. Hajuaisti on verrattavissa siihen, että ihminen haistaisi pisaran viiniä uima-altaasta.

Esillä on tietysti myös tuiki tärkeitä tuotanto- ja kotielämiä: lehmiä, vuohia, kukkoja, ankkoja, kanoja ja hevosia.

Avonaisen lehmänpötsin kohdalla opas kertoo, miten naudalle voidaan syöttää magneetti, jos sen epäillään nielaisseen jotain terävää, kuten naulan.

Jopa 230 litraa vetävä pötsi on kovalla käytöllä, sillä märehtijöillä ruokailu on käynnissä käytännössä koko ajan.

Nauta tekee vuorokaudessa noin 30 000 puruliikettä ja tuottaa jopa 150 litraa sylkeä. Kuumana päivänä nauta voikin hörpätä 180 litraa vettä.

Naudan lihaksikasta ruhoa katsellessa joutuu väkisinkin pohtimaan, tarvitseeko ihminen todella tuota kylkipalaa lautaselleen.

Edit 14.2. klo 16.00: Otsikkoa muutettu.

Eläinten Body Worlds -näyttely Vantaan tiedekeskus Heurekassa 29.10. asti.
Lue lisää

Itämeri sai avukseen muumit – Tampereen Muumimuseon näyttely tuo meriaiheen vierailijoiden nähtäväksi

Rapsutuskone, lehmänlannan hajua ja puusta tehty puu: Kotimainen maatalous- ja puuosaaminen ovat isosti esillä Heurekassa

Eksoottinen Itä-Suomi inspiroi valokuvaajia monikulttuurisuudellaan, vapaudellaan ja villiydellään

Ystävänpäivää voi juhlistaa suuntaamalla tieteellisen katseen kohti oluttuoppia