Ihmiset & kulttuuri

Navettaelämä hyödyttää aikuisenakin – maitotilojen lapsilla vähemmän astmaa ja allergioita

Belgialaiset tutkijat löysivät maitotiloilla varttuneilta koehenkilöiltä proteiinin, joka suojaa allergioita ja astmaa vastaan.
Sami Karppinen
Maitotiloilla varttuneet lapset kärsivät harvoin allergiasta tai astmasta.

Lapset jotka varttuvat maitotilalla kehittävät harvoin astman tai allergian. Tämä arvellaan johtuvan siitä, että lasten ympäristössä olevien bakteerien määrä vähentää immuunipuolustuksen yliherkkyyttä.

Ryhmä belgialaisia tutkijoita Ghentin yliopistosta löysi konkreettisen linkin maatilan pölyn ja allergiavapauden välillä.

He paikansivat proteiinin nimeltä A20, jota elimistö tuottaa altistuessaan navetassa leijailevalle pölylle. Kun saman proteiinin toiminta estettiin hiirillä, hiiret saivat astma- ja allergiareaktioita joutuessaan kosketuksiin pölyn kanssa.

Tutkimuksen koehenkilöinä oli 2 000 maitotilalla varttunutta ihmistä. Heistä suurimmalla osalla ei ollut allergioita tai astmaa. Niillä koehenkilöillä joilla allergiaa oli, todettiin mutaatio, joka esti A20-proteiinin toiminnan.

On kuitenkin vielä epäselvää, miksi navettapöly auttaa lapsia suojautumaan allergioilta.

Maaseutu on yhteydessä allergiavapauteen laajemminkin. Helsingin Sanomat kertoi tiistaina suoliston terveyden merkityksestä allergioiden synnyssä.

"Ympäristömme muuttuminen ylihygieeniseksi on vaikuttanut bakteeristoomme", sanoo bakteeriopin professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta Helsingin Sanomille. Siitä kertoo esimerkiksi allergioiden määrän lisääntyminen.

Jos kärsii suolisto-ongelmista, on mahdollista, että suolistossa on dysbioosi. Dysbioosi on suoliston limakalvojen toimintahäiriö, jonka suolistobakteeriston järkkyminen voi aiheuttaa. Dysbioosi ei ole harmiton vaiva: se on osatekijänä muun muassa lihavuudessa, diabeteksessa – ja allergioissa.

Dysbioosin välttää elämäntavoilla, joilla suoliston bakteeristo muutenkin pysyy kunnossa: ravitsemussuosituksia noudattamalla, antibiootteja välttämällä ja luonnossa liikkumalla.

”Jos kysyn opiskelijoilta, kuinka moni on halannut kanaa tai lypsänyt lehmää, ei montaa kättä nouse. Jos samaa kysyy eläkeikäisiltä, kolme neljäsosaa nostaa kätensä”, Huovinen kertoo.

Oli taustalla dysbioosilta välttyminen tai proteiini A20, lääke on selvä: kädet multaan ja heinälatoon leikkimään!

Oikaisu 20.10 19.56: Otsikko vaihdettu paremmin sisältöä vastaavaksi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Maalaistalon kaltainen mikrobisto suojaa astmalta kaupunkikodeissa – ulkokengillä kannattaa kävellä myös sisätiloissa

Väitöstutkimus: Tuomioistuimilta puuttuu yhtenäinen linja siitä, mikä on törkeä eläinsuojelurikos

Yhdysvaltalaistutkimus selvitti, millaiset koirat purevat eniten lapsia – kolme ominaisuutta ovat isoja riskitekijöitä