Ihmiset & kulttuuri

Suomalaistutkimus antaa alustavan synninpäästön fitness-urheilulle

Fitness ei kuitenkaan sovi kilpailulajina kaikille, tutkijat toteavat.
KUVAKAAPPAUS
Jyväskylän yliopiston tutkijat suosittavat, että fitness-urheilun riskejä ja pidempiaikaisia vaikutuksia seurattaisiin lisätutkimuksin.

Valtaosa fitness-urheilua harrastavista naisista ei menetä terveyttään lajiin liittyvän painonpudotuksen takia. Näin havaittiin Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen tutkimuksessa, joka on tekijöidensä mukaan ensimmäinen laajempi fitness-dieetin vaikutuksia selvittänyt tutkimus.

Viime vuosina näkyväksi ilmiöksi noussutta fitness-urheilua on kritisoitu julkisuudessa siitä, että kova harjoittelu ja painonpudotus vaarantavat kilpailijoiden terveyden. Kriitikoiden mukaan vähärasvaisen ja lihaksikkaan kehon tavoittelu voi sotkea esteettistä lajia harjoittavien aineenvaihduntaa sekä hormonitoimintaa ja altistaa nämä syömishäiriöille.

Suomalaistutkimuksessa seurattiin 27 fitness-kilpailijanaisen terveydentilaa ennen muutaman kuukauden mittaista dieettiä, heti kilpailun jälkeen ja 3–4 kuukauden kuluttua kilpailusta.

Kontrolliryhmän muodosti vastaava joukko nuoria naisia. Vaikka monet muutokset kehon koostumuksessa ja hormonaalisessa järjestelmässä olivat painonpudotuksen aikana suuria, suurin osa kilpailijoista palautui kovasta dieetistä, kerrotaan Jyväskylän yliopiston tiedotteessa.

Mediassa esiintyneet ongelmia kohdanneet yksilöt ovat siis todennäköisesti yksittäistapauksia, eikä näitä voi yleistää kattamaan laajaa joukkoa fitness-urheilijoita, akatemiatutkija Juha Hulmi toteaa tiedotteessa.

Tutkijat tähdentävät, että terveellisiin elämäntapoihin tähtäävä fitness-elämäntapa on syytä erottaa varsinaisesta fitness-urheilusta. Kilpatasolla fitness ei sovi kaikille, kuten eivät muutkaan urheilulajit.

Tutkijoiden mukaan on lisäksi huomioitava, että tutkimus keskittyi lähinnä kehon fysiologiaan ja fyysiseen suorituskykyyn. Heidän mukaansa fitness-urheiluun liittyvien mahdollisten riskien ja pidempiaikaisten vaikutusten selvittäminen vaatii lisää selvittelyä.

Suomessa tutkimusta aiotaan laajentaa myöhemmin kattamaan esimerkiksi psyykettä.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Frontiers in Physiology -lehdessä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lasten ravitsemusta ei seurata Suomessa – virkamiehet huolissaan lihavuudesta ja tautitaakasta

Raision tutkimus: Yli puolet suomalaisista kertoo lisänneensä kasvisten syöntiä – hyvinvointi on nyt tärkeämpää kuin laihdutus tai raha

HS: Ravinnon turvallisuuden professori: "Neuvo 'älä syö mitään, mitä isoäitisi ei tunnistaisi ruuaksi' on höpöhöpöä"