Ihmiset & kulttuuri

Suomen ahkerin kirkkoarkkitehti suunnitteli yli 30 kirkkoa

Ihmiset & kulttuuri 23.06.2017

Harva tunnistaa nimen Josef Stenbäck, vaikka mies suunnitteli ja oli mukana jopa toteuttamassa 35 kirkkoa Suomessa.


Lari Lievonen

Suomen tuotteliaimman kirkkoarkkitehdin, alavutelaisen Josef Stenbäckin (1854–1929), suunnittelemia kirkkoja löytyy ympäri Suomen Kemistä Karunaan. Karjalan Kannakselta löytyy myös kolme kirkkoa.

Yksi Stenbäckin luomuksista on Mikkelin tuomiokirkko, jossa Timo Finne on toiminut runsaat kaksi vuotta suntiona. Hän pitää kovasti vuonna 1897 valmistuneessa tuomiokirkossa työskentelystä.

”Kyllä täällä on ihan omanlaisensa tunnelma, hyvin harras ja seesteinen”, Finne kuvailee.

”Tuntee, että kolmiyhteinen Jumala on läsnä.”

Finnen mukaan kirkossa vierailevistakin huomaa, että tila saa kiireisen mielen pysähtymään ja aistimaan hengellisyyden ja historian. 1 200 istumapaikkaa takaa kaikille kirkkoon tulijoille levähdyspaikan, josta voi ihailla vaikkapa B.A. Thulén näyttävää urkufasadia tai Antti Salmenlinnan upeita lasimaalauksia.

Finnen omat suosikit rakennuksessa ovat kirkon ulkopuolella itäpään torni sekä sisällä ­urkufasadi.

”Itäpään torni kohoaa 64 metrin korkeuteen. Se on sellainen maamerkki joka suuntaan. Se ottaa ihmiset vastaan ja puhuttelee.”

Ulkopuolella on myös vehreä puisto, joka luo sopivan rauhoittavan tunnelman ennen kirkkoon astumista. Kirkko ja sen ympäristö ovatkin tänä kesänä monen Mikkelissä avioituvan vihkipaikkavalinta.

Tiekirkkoverkostoon kuuluvassa Mikkelin tuomiokirkossa voivat vierailijat päästä oppaan mukana syvemmälle Stenbäckin arkkitehtuurin saloihin ja kirkon historiaan. Useaa eri kieltä taitavat oppaat palvelevat kesäkuusta elokuun loppuun kirkon aukioloaikoina klo 10–18 joka päivä.

Uusgoottilaiset piirteet ovat vallitsevina elementteinä useimmissa Stenbäckin suunnittelemissa kirkoissa ja niin ovat Mikkelin tuomio­kirkossakin, taidehistorian professori Annika Waenerberg Jyväskylän yliopistosta kertoo.

”Goottilainen tyyli katsottiin orgaaniseksi tyyliksi. Kirkko nähtiin metsänä, jossa rungot kohosivat korkeuksiin ja muodostivat ylhäällä oksineen lehvästöholvin,” Waenerberg kertoo.

Stenbäckin tuotantoon kuuluu kaikkiaan 35 kirkkoa, joten mukaan mahtuu muitakin arkki­tehtuurisia tyylejä.

Stenbäckin rakennukset jaetaan perinteisesti neljään tyylisuuntaan: uus­gotiikka, kansallisromantiikka, jugend sekä klassismi. Waenerbergin mukaan monet kirkoista ovat kuitenkin muodoiltaan tyylisuuntausten variaatioita ja hybridejä.

Innoituksensa kirkkoihin Stenbäck sai jo lapsena, sillä hänen isänsä oli Alavuden kirkkoherra.

Myös insinööriksi opiskellut arkkitehti oli mukana monen kirkkonsa toteutusvaiheessa. Tuottelias mies suunnitteli kaikki kirkkonsa tiuhaan tahtiin: 35 kirkkoa 33 vuodessa.

Kirkoista kuusi on puisia, kuten Luhangan kesä­kirkko, ja seitsemän tiiltä, esimerkiksi Mikkelin tuomiokirkko. Kahdeksantoista Stenbäckin aikaansaannoksista on tehty kivestä, muun muassa Euran kirkko, ja neljässä taas on rapattu julkisivu, esimerkiksi Kemin kirkossa.

Stenbäckin piirtämistä kirkoista on tuhoutunut kaksi. Rantasalmen kirkko paloi salaman sytytettyä sen vuonna 1984 ja Kuolemajärven kirkko räjäytettiin sodassa 1939. Stenbäckin viimeiseksi kirkkosuunnitelmaksi jäi Killinkosken kirkko.

Osa Stenbäckin kirkoista kuuluu tiekirkkoverkostoon, josta löytyy lisätietoja osoitteesta tiekirkot.fi.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT