Ihmiset & kulttuuri

Talkoohengellä elokuvaa pohjalaistalon pihassa

Tammisunnuntai-dokumenttielokuva kertoo venäläisvaruskuntien aseistariisunnasta Ylistarossa. Nelipäiväiset kuvaukset olivat elokuvantekijöiden ja paikallisen talkooväen yhteinen voimannäyte.
Johannes Tervo
Hevoset rekineen saapuivat ylistarolaisen maatilan pihaan Tammisunnuntai-elokuvan kuvauksissa.

Keinotekoinen usva leijailee kirkkaasti valaistulla pohjalaistalon susipihalla maaliskuisessa illassa. Sotilaiksi puetut avustajat ja suomenhevoset odottavat lähtökäskyä navetan takana.

Nyt kuvataan Tammisunnuntai-dokumenttielokuvan dramatisoituja kohtauksia. Ilmassa oli suorastaan käsin kosketeltava tekemisen meininki.

Ilkka Vanteen ohjaama ja Antti Tuurin käsikirjoittama elokuva kertoo 28. tammikuuta 1918 vastaisesta yöstä, jolloin suomalaiset suojeluskuntalaiset alkoivat riisua venäläistä sotaväkeä aseista Etelä-Pohjanmaalla.

Klaffi napsahtaa.

Ylistarolainen Esa Nuottivaara esittää kohtauksessa venäläistä vankia, joka kuljetetaan hevosella esikuntana toimivaan maalaistaloon. Nuottivaara on pukeutunut pitkään mantteliin ja koppalakkiin. Aito venäläinen sotilaspuku on lainattu Alapään nuorisoseuran pukuvarastosta.

"Elokuvan tekeminen on ollut mielenkiintoista. Paikallinen historia kiinnostaa minua ja kuvauksissa on tullut paljon uutta tietoa. Olen myös ollut mukana hakemassa elokuvalle rahoitusta. Jäin viime joulukuussa eläkkeelle, joten minulla on hyvin aikaa tällaiselle", Nuottivaara juttelee tauolla.

Elokuva kuuluu viralliseen Suomi 100 -ohjelmaan. Hanke lähti liikkeelle Tammisunnuntai 100 vuotta -työryhmän ylistarolaisen vetäjän Pekka Kärnän ideasta. Hänen sukulaisensa olivat olleet vahvasti mukana suojeluskuntatyössä.

Tammisunnuntailla oli suuri merkitys 100-vuotiaan Suomen itsenäisyydelle. Kärnä toteaa, että sen tapahtumat tunnetaan nykyisin huonosti.

"Tapahtumilla oli merkitystä koko valtakunnan tulevaisuudelle. Jos aseista riisumista ei olisi tehty, niin ehkä reilu parikymmentä vuotta sitten meillä olisi irroteltu kyrillisiä katukylttejä."

Ohjaaja Ilkka Vanne kertoo, että tavoitteena on tehdä tunnelmallinen ja tyylitelty elokuva, jossa kertojalla ja äänimaisemalla on tärkeä rooli.

"Ideana on kytkeä tammisunnuntai maailmanhistorian kokonaisuuteen. Ylistaron tapahtumat olivat pieni osa valtavaa mullistusta, joka tapahtui Euroopassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen."

Yksityisesti rahoitetun elokuvan budjetti on 350 000 euroa.

Pienestä budjetista huolimatta dokumenttia tuotetaan kuin isoa elokuvaa. Ylistaron kirkossa kuvatussa joukkokohtauksissa oli mukana 200 ajan hengen mukaisesti pukeutunutta avustajaa.

"Ilman eteläpohjalaista kökkähenkeä budjetti olisi ollut huomattavasti suurempi. Talkooväki lavasti meille muun muassa junanradanpätkän. Saimme kuvausten ajaksi käyttöömme myös linja-auton ja kurottajan kuljettajineen", Ilkka Vanne kiittelee.

Venäläisten yllättävä aseistariisuminen toteutettiin ylipäällikkö Mannerheimin käskystä Vaasassa, Seinäjoella, Ilmajoella, Lapualla ja Ylistarossa. Dramaattisimmat tapahtumat, kuten postijunan kaataminen, sattuivat Ylistarossa.

Ilkka Vanne pitää Ylistaroa visuaalisesti parhaana kuvauspaikkana.

"Ylistaron keskusta on säilynyt hyvin toisin kuin esimerkiksi Lapualla ja Kauhavalla. Erimerkiksi säästöpankin, meijerin ja Herttualan koulun edustat näyttävät hyvin paljon samanlaisilta kuin vuonna 1918."

Ensi-ilta on Filmiä ja valoa -festivaalilla marraskuussa Ylistarossa. Elokuva esitetään myös valtakunnallisessa Tammisunnuntain 100-vuotisjuhlassa Seinäjoella tammikuussa 2018.

Lue lisää