Ihmiset & kulttuuri

Teatteri syö julkista rahaa mutta kerää myös katsojia – maakuntien teatterit sinnittelevät säästöjenkin keskellä

Ihmiset & kulttuuri 28.01.2017

Teatterit odottavat uutta valtion rahoitusjärjestelmää maha löysällä. Maakuntien näyttämöiden vetovoimaan uskotaan yhä.


Sanne Katainen
Katsojat ovat palanneet Joensuun kaupunginteatteriin, ja sen ohjelmistoon keväällä palaa suosittu Kuusenkaatajaiset.

Suomen teatterit odottavat uutta valtion rahoitusjärjestelmää toivoen, ettei lisää pahoja leikkauksia tulisi.

Vuonna 2015 valtio maksoi teattereille tukea yli 100 miljoonaa ja kunnat 70 miljoonaa ja muualta tulleita avustuksia kertyi yli 7 miljoonaa. Potit ovat kuitenkin olleet pienenemään päin, joten monissa teatterissa on jouduttu tiukalle säästökuurille.

Katsojia esitykset keräsivät samaan aikaan reilusti yli 2 miljoonaa. Ylen äskettäinen kyselykin kertoo, että suomalaiset arvostavat kulttuuririennoista nimenomaan teatteria.

Pääsylippua kohden eniten julkista tukea toissa vuonna sai Suomen Kansallisooppera (189 euroa), mutta lähelle pääsivät katsojapaosta kärsineet Joensuun kaupunginteatteri ja (185 euroa) ja Lappeenrannan kaupunginteatteri (159 euroa).

Vuonna 2015 Pohjois-Karjalassa myytiin vain 9 lippua sataa asukasta kohden, ja sitä alempi lukema, 2, oli vain Ahvenanmaalla. Ykkösenä olivat Uusimaa 66 lipulla ja Pirkanmaa 58 lipulla. Muualla myytiin 20:stä reiluun 30 lippua sataa henkeä kohden.

Johtajavaihdosten ja uusien ohjelmistolinjauksien jälkeen myös Joensuu ja Lappeenranta ovat nyt saaneet uutta vauhtia toimintaansa.

Joensuun teatterinjohtaja Iiristiina Varilo kertoo synkän ajanjakson olevan takana, tilinpäätös oli taas plussalla.

Valtion rahoitusuudistuksienkin keskellä hän uskoo maakuntateattereiden tulevaisuuteen.

”Ajatus alueellisesta tasa-arvosta ja kotiseudun ikiomasta teatterista on kuitenkin meissä suomalaisissa aika syvällä.”

Lappeenrannan kaupunginteatterin johtajaksi toissa vuonna ponkaissut Timo Sokura sanoo hänkin, että selkänsä kääntänyt yleisö on palaamassa takaisin.

Teatteri on vuoden ajan toiminut poikkeuksellisissa tiloissa, kauppakeskuksessa, eli kirjaimellisesti kansan keskellä.

”Toki 22 miljoonaa maksanut teatteri on äimistyttänyt ihmisiä, kun samaan aikaan on homekouluja suljettu ja päiväkoteja pantu kiinni. Lehden tekstiviestipalstat ovat olleet välillä aika karua ja julmaa luettavaa, ja ei kai niitä pitäisi lukea, mutta eipä malta olla lukemattakaan”, Sokura kertoo. Hän lisää, että viime aikoina on palstoilla näkynyt yhä enemmän myös teatteria puolustavia kommentteja.

Suomen Kansallisoopperan julkisen rahoituksen potti oli vuonna 2015 kaikkiaan yli 43 miljoonaa.

Seuraavaksi eniten saivat Helsingin Kaupunginteatteri (yli 15 miljoonaa euroa, mikä tekee lippua kohden noin 38 euroa), ja Suomen Kansallisteatteri (yli 11 miljoonaa / 56 euroa).

Muuten suurten ja keskisuurten teattereiden tukipotti vaihteli noin puolesta miljoonasta eurosta runsaaseen seitsemään miljoonaan.

Omien tulojen osalta parhaiten pärjäsivät Tampereen Komediateatteri, Linnateatteri, Ryhmäteatteri, Svenska Teatern ja Suomen Komediateatteri. Ne olivat valtionosuuslainsäädännön (vos) piirissä olevista ainoita, jotka pääsivät omien tulojen osuudessa yli 50 prosentin.

Vuonna 2015 vos-teattereihin kuului 46 puheteatteria, 11 tanssiteatteria sekä Suomen Kansallisteatteri ja Suomen Kansallisooppera.

Rahoituslain ulkopuolisista teattereista valtion toiminta-avustusta sai kaikkiaan 43 teatteria.

Lue myös:

Hiihdon varjopuolista tulossa näytelmä – "Haluan tehdä Mika Myllylälle oikeutta"

Lisätietoja:

Teatterin tiedotuskeskus, Tinfo: Teatteritilastot 2015