Ihmiset & kulttuuri

Tehtaanjohtaja katsoi parkkikiekosta kumpaa vauvaa syöttää seuraavaksi

Kolmen lapsen äiti Anu Lempinen johtaa yli 350 hengen valmisruokatehdasta
Rami Marjamäki

Sen piti olla vain määräaikainen työsuhde. Mutta siitä kehkeytyi pysyvä, kenties vuosikymmenten yhteinen matka.

"Tulin Saarioisille sillä mielellä, että kerään kokemusta. Matkan varrella työnantaja on aina tarjonnut kiinnostavia haasteita ja kouluttanut, joten tästä tulikin pitempi sopimus", pohtii Saarioisten Sahalahden tehtaanjohtaja Anu Lempinen hymyillen.

Lempistä voi kuvailla monin tehokkain sanoin. Hän on positiivinen, päämäärätietoinen ja helppo lähestyä. Mutta myös vaativa.

"Vaadin paljon myös itseltäni. Minulla on suoria alaisia viisi, mutta sen lisäksi olen vastuussa tällä tontilla noin 350 ympärivuotisesta työntekijästä."

40-vuotias nainen vastaa siis melkoisesta pumpusta. Lempinen ei ole kuitenkaan ensimmäinen lajiaan Sahalahdessa. Tehtaanjohtajana on ollut nainen aiemminkin.

"Mielestäni ei ole miesten ja naisten töitä, uskon että meillä valitaan tehtävään sopivin henkilö."

"Saarioinen on perheyritys ja se näkyy ja tuntuu täällä monella tasolla. Omistaja on kiinnostunut kehittämisestä ja on läsnä arjessa. Täällä Sahalahdessa tunnetaan toisemme vuosikymmenten takaa. Saarioisilla saattaa olla töissä ihmisiä samasta perheestä kolmessa sukupolvessa."

Saarioinen täyttääkin tänä vuonna komeat 60 vuotta. Myös maksalaatikko juhlii 60-vuotista taivaltaan.

"Valmisruoka on työssäkäyvän äidin pelastus. Meidänkin perheessämme."

Juuriltaan padasjokelainen Anu Lempinen opiskeli Turussa elintarviketekniikkaa ja valmistui insinööriksi 1999.

"Työskentelin opiskeluaikana Turun seudulla useammassa elintarvikealan yrityksessä. Valmistuttuani päädyin Fazerille esimies- ja tuotannonsuunnittelijan töihin."

Saarioisille Lempinen päätyi sattumien summana, kun Sahalahdessa oli tarjolla äitiysloman sijaisuus työnjohtajana vuonna 2001. Saarioinen oli brändinä ja tuotteina tuttu, joten firma oli kiinnostava ja kokemus näyttäisi cv:ssä hyvältä.

"Ajattelin, että käyn keräämässä kokemusta. Kävi niin onnekkaasti, että minulla tulee nyt toukokuussa täyteen 16 vuotta Saarioisilla."

Kuudessatoista vuodessa Lempinen on ehtinyt toimia viidessä eri tehtävässä. Tehtaanjohtajaksi Lempinen nimitettiin joulukuun alussa 2015.

"Olen aina ollut hyvin työorientoitunut ihminen. Muistan miettineeni ensimmäiselle äitiyslomalle jäädessäni vuonna 2009, että mitenköhän minä saan aikani kulumaan? Silloin minulta kysyttiin, että haluaisinko osallistua työnantajan järjestämään eMBA-koulutukseen. Halusinhan minä."

Opinnot jatkuivat töiden ohella äitiysloman jälkeen.

"Valmistuin syksyllä 2012. Päättötyön sain valmiiksi eräänä sunnuntaina 2012, kun lähdin maanantaina laitokselle suunniteltuun sektioon. Odotin silloin kaksosia. Meinasi mennä tiukalle, mutta valmista tuli. Kaikin tavoin", naurahtaa nainen.

Vaikka työ on vienyt naisen mennessään, Anu Lempinen puhuu lämpimästi perheestään. Perhe on toinen puoli kokonaisuutta.

"Mieheni on Janne on ollut kaiken aikaa avainasemassa, että arkemme toimii. Minun työni luonne vaatii paljon läsnäoloa. Kun työ on vielä mukavaa, se vie helposti mennessään."

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää arjessa, kun perheeseen kuuluu 7-vuotiaan Jennin lisäksi 4-vuotiaat kaksospojat Antti ja Lauri.

"Lähden töihin ihan eri suuntaan, kuin poikien päivähoitopaikka, joten lasten kuljettamiset hoitaa useimmiten puoliso."

"Myös isovanhemmat asuvat lähellä, joten olemme saaneet heiltä paljon tukea. Varsinkin siinä kohtaa, kun lapsia tulikin kerralla kaksi lisää, isovanhemmat muodostuivat välttämättömäksi avuksi meille."

Kaksosten syntymän jälkeinen vuosi kului sumussa.

"Jos rehellisesti sanon, minä en taida siitä paljoa mitään muistaa. Minulla oli pinnasängyissä parkkikiekot, joista katsoin kumpi olikaan syönyt viimeksi."

Lempinen on jälkeenpäin kiitollinen.

"On hieno asia, kun on kolme lasta. En ollut ajatellut, että voisi käydä niin. Mutta jälkikäteen ajatellen mahdollisuus oli. Minulla on suvussa kaksosia ennestään."

"Olen aika tehokas monessa asiassa, joten kolme lastakin tuli hankittua kahdella äitiyslomalla", naurahtaa Anu.

Perhe asuu Padasjoella Lempisen kotitilalla. Anu Lempinen ei ollut ajatellut ryhtyä sikatilan jatkajaksi, mutta siitä tulikin puolison juttu.

"Kun hän siitä alkoi puhua, kysyin, että oletko tosissasi? Mutta se on toiminut hyvin meillä. Tilanpito on Jannen maailma ja minä käyn muualla töissä."

Maaseudulla asumisessa Lempinen näkee monta hienoa asiaa. Tärkeintä on perheen viihtyvyys.

"Perheen kannalta Padasjoki on ollut loistava paikka asua. Kaikki peruspalvelut ovat hyvällä tasolla. Eihän noin 4 000 asukkaan kunnassa voi olla vaatekauppoja. Mutta on kaksi markettia, pankit ja jopa uimahalli."

"Kaksosten myötä pienen kunnan palvelut on todella punnittu. Jopa neuvolan täti joustaa työaikojaan, että ehdin työpäivän jälkeen neuvolaan."

Työmatkoihin Padasjoelta Sahalahteen kuluu normaalisti puolisen tuntia suuntaansa. Tampereella sijaitsevalle Saarioisten pääkonttorille kilometrejä kotoa on 75.

"Onhan se pitkä päivä pienten lasten äidille. Silloin päivä matkoineen venyy helposti 11 tuntiseksi. Lähdet lasten nukkuessa ja juuri ehdit iltapalalle."

Tyttären sanat jäivät eräänä iltana mieleen:

"Missä iskä on hyvä? Halaamisessa ja pussaamisessa. Missä äiti on hyvä? Töissä. Se jäi vähän kaihertamaan."

Viikonloput perhe rauhoittaakin yhdessäololle. Lempinen haaveilee joskus taas soittavansa pianoa ja haitaria.

"Sitku on aikaa... Nyt keskityn tärkeimpiin asioihin."

Liikunnasta hän ei ole kuitenkaan luopunut. Se on nollauskeino kiireisen arjen keskellä.

"Kun tunnin juoksee, sillä saa ajatukset mukavasti pois töistä. Vaikka olisi kuinka ihana työ, siitä pitää päästä irti. Sekä kotona että töissä jaksaa paremmin, kun muistaa huolehtia myös itsestään."

Lue lisää

Romupihat eivät houkuta matkailijoita eivätkä edistä Suomi-kuvaa – maaseutumaiseman ylläpito vaatii yhteistä vaivaa

Aarre: Mesiangervon kukkia voi käyttää leivonnassa vaniljan tilalla – kukat sopivat myös juomien maustamiseen

Yle uutiset: Syrjäseuduille on vaikea löytää päteviä pelastajia - samaan aikaan tehtävien määrä maaseudulla kasvaa

Väitöskirja: Maaseudun lapsilla Suomessa parhaimmat motoriset taidot – ulkona vietetty aika näkyy lapsen tasapainossa