Ihmiset & kulttuuri

Tuhat ihmistä kutoi yli 318 metriä räsymattoa Mäntässä

Torilla sijaitseva kudontamökki innosti ihmisiä räsymaton kutomiseen aina Etelä-Koreaa myöten. Tempauksen tulot lahjoitetaan vanhustyöhön.
Jaana Kankaanpää
Salme Kaivos, Pirjo Hokkanen ja Mari Tastula yhdistävät mattorullia virallista mittausta varten. Sen jälkeen matot irrotetaan myytäviksi paloiksi.

"Mattojen tekemiseen on tarvittu kutojia, leikkaajia ja materiaalien tuojia. Räsymatossa on ollut kaikille tekemistä. Jos koolla oli isompi ryhmä, toiset leikkasivat matonkuteita kun yksi kutoi", kertoo mattoprojektin ideoija projektipäällikkö Mari Tastula.

Mänttä-Vilppulan Elävä kaupunkikeskusta -hankkeen kudontaprojektissa valmistui kahdeksan kuukauden aikana kaikkiaan 158 kappaletta 70 senttiä leveätä räsymattoa. Pituudet vaihtelevat 60-senttisistä yli nelimetrisiin ja kaikki ovat erilaisia. Mattoja kävi kutomassa noin tuhannen kutojaa, jotkut jo kokeneita matonkutojia, jotkut ihan ensikertalaisia.

Kudontamökillä oli aina tarvittaessa opastaja paikalla ja mökki työllisti myös viisi nuorta kesätyöntekijää. Koska tavoitteena oli myyntikuntoinen matto, kutoa piti tiukalla loimella ja napakalla otteella. Matot tehtiin suunniteltujen mallien mukaisesti. Kutoja sai valita mieleisensä värin leikatuista kuteista. Siitä kertoo projektin nimikin, "Elämän Värit."

Ensimmäinen matto valmisteltiin kangaspuihin Taitokeskuksen tiloissa tammikuussa. Lehdessä ja some-kanavilla ilmoitettiin, että mattotalkoot tarvitsevat kutojia ja materiaaleja. Jo ensimmäisenä päivänä kutomassa kävi noin 40 kaupunkilaista. Kun säät lämpenivät, kangaspuut siirrettiin torille tuotuun kudontamökkiin.

Mattoa kudottiin arkisin ja kesällä myös lauantaisin. Huhtikuussa järjestettiin 48 tunnin maraton, jolloin mattoa kudottiin yötä päivää kahden kolmen tunnin jaksoissa. Paikalla olijoiden mukaan yhteishenki oli mahtava. Kangaspuiden louskutus houkutteli myös turisteja kokeilemaan suomalaisen räsymaton kutomista. Kauimmaiset kutojat tulivat Etelä-Koreasta.

"Maton kutominenhan on valtavan mielenkiintoista ja monipuolista. Siinä tarvitaan niin matematiikkaa, värioppia kuin liikuntaakin", sanoo vastaava ohjaaja Pirjo Hokkanen Mäntän Taitokeskuksesta.

Elämän Värit -räsymattoa kudottiin vapaaehtoisten kaupunkilaisten, järjestöjen, yritysryhmien, koululaisten, opiskelijoiden, maahanmuuttajien ja matkailijoiden yhteisvoimin tammikuusta elokuun loppupuolelle saakka. Mattojen myynnillä järjestetään alueen iäkkäiden virkistystä noin 20 000 eurolla. Kutojien nimet on talletettu sinivalkoiseen Suomi 100 -ryijyyn, jonka Mäntän kaupunki sai taidekokoelmiinsa.

Perinteinen räsymatto elää uutta kulta-aikaa. Kuten ennenkin, matonkuteet leikataan vanhoista vaatteista ja kodintekstiileistä.

"Hyvin tehty räsymatto kestää ainakin 20–30 vuotta. Jos reunat rispaantuvat, matosta tehdään vaikka koreja, riippumattoja ja tuolinpäällisiä. Räsymatto kestää siten vähintäänkin ihmiselämän", Pirjo Hokkanen sanoo.

Lue lisää

Yle uutiset: Seurakuntayhtymän Lahja lapselle -keräykseen tullut vain murto-osa tarvittavista lahjoituksista – 800:lle lapselle yritetään vielä löytää paketti

Räsymattoa kutoessa jalat ja kädet tekevät työtä mieli lepää – "menetin maton raidoiksi parhaat farkkuni, mutta ehkä se oli sen väärti"

Näin sukkula lentää ja räsymattoja syntyy – katso videolta kangaspuilla kutomisen tekniikkaa

Suomenhevonen Ropertto lahjoitti syöpälapsiperheiden virkistyskerholle 9 000 euroa