Ihmiset & kulttuuri

Tytti Määttä "maalaisten kapinasta": "Halu kehittää maaseutua ei ole sodanjulistus"

Ihmiset & kulttuuri 17.01.2017

Vaalan kunnanjohtaja ottaa kantaa Anu Kantolan kolumniin Uuden Suomen blogikirjoituksessaan.


Johannes Wiehn
Määttä korostaa blogikirjoituksessaan, että pääosa Suomen luonnonvaroista sijaitsee harvaan asutulla maaseudulla.

Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola kirjoittaa Helsingin Sanomien kolumnissaan, että Yhdysvalloissa, Britanniassa, Ranskassa ja myös Suomessa on parhaillaan käynnissä maalaisten kapina suuria kaupunkeja vastaan. Hänen mielestään maaltamuutto synnyttää kaksoisidentiteettejä, joiden kanssa eläminen on vaikeaa.

Vaalan kunnanjohtaja Tytti Määttä ottaa aiheeseen kantaa blogikirjoituksessaan Uudessa Suomessa. Määtälle kaksoisidentiteetin kanssa eläminen on ollut aina luonnollista ja helppoa.

"Nuorena maalta kotoisin olevana naisena minut valittiin Turun kaupunginvaltuustoon omana itsenäni. Puhuin niistä asioista, jotka minulle olivat tärkeitä: lähiruoka, Reilu kauppa, opiskelijoiden asiat ja joukkoliikenne. Minut hyväksyttiin kaupunkiin sellaisena kuin olin", hän kirjoittaa.

"Mielestäni on loukkaavaa ja väärin, että maaseudun ihmisten huolta omasta kotiseudustaan kutsutaan kapinaksi, kuten Kantola tekee. Historiallisesti kapina-sanaa on käytetty epäonnistuneesta vallankaappauksesta tai -kumouksesta. Suomen sisällissodallekin haettiin vallan käytön yhtenä muotona erilaisia nimityksiä kuten ”punakapina” tai ”vapaussota”."

Määtän mielestä kapina on Suomessa tarpeetonta ja sen sijaan tarvitaan yhteistä näkemystä siitä, miten parhaiten yhteiskuntamme saadaan menestymään.

"Siihen tarvitaan sekä kaupunkeja ja maaseutua. Työvoiman liikkuvuudella on tässä suuri merkitys. Työvoiman liikkuvuutta tarvitaan jatkossa myös muualta Suomeen ja kaupungeista maaseudulle. Suomen pinta-alasta 68 prosenttia on harvaan asuttua maaseutua. Tuolla alueella sijaitsevat pääosa maamme luonnonvaroista ja matkailukeskittymistä sekä arktisesta osaamisesta."

"On selvää, että jos tuo potentiaali halutaan hyödyntää, tarvitaan myös työntekijöitä. Suomi voi olla, mikäli näin haluamme, esimerkki siitä, miten kaupungistuminen ja elinvoimainen maaseutu ovat yhtä aikaa läsnä."

Uusi Suomi: Halu kehittää maaseutua ei ole sodanjulistus