Uutisankkuri Matti Röngän eläkesäästö kasvaa omassa metsässä: "Sauna- ja takkapuiden teko on käytännön nautintoa" - Ihmiset & kulttuuri - Maaseudun Tulevaisuus
Ihmiset & kulttuuri

Uutisankkuri Matti Röngän eläkesäästö kasvaa omassa metsässä: "Sauna- ja takkapuiden teko on käytännön nautintoa"

Ylen Matti Rönkä kuvailee itseään akateemiseksi pihamieheksi
Kari Salonen
"Osaan vaihtaa moottorisahaan ketjun ja viilata terän", vakuuttaa Matti Rönkä.

Kun Ylen televisiouutisten ankkuri Matti Rönkä heittää puvun ja solmion kaappiin, miehestä kuoriutuu vapaa-ajalla mitä tyypillisin nykypäivän kaupunkilaismetsänomistaja.

Hän on juuriltaan maaseudulta, asuu omakotitalossa, lämmittää puilla takkaa ja saunan kiuasta, viihtyy vapaa-ajallaan ulkona ja raivaa aika ajoin itse omaa metsäänsä.

"Metsässä saa puuhata. Missä muualla suomalainen mies saa puuhata yhtä hyödyllisten askareiden äärellä tänä päivänä? Teen itse sauna- ja takkapuut. Se on käytännön nautintoa."

Rönkä haluaa korostaa, ettei ole rikas. Metsässä hän näkee eettisen sijoituskohteen ja eläketurvan.

"Minulla on toistakymmentä hehtaaria metsää. Kolme eri palstaa Nilsiässä, Hirvensalmella ja Haukivuorella."

"Kun esimerkiksi kirjailijan työ ei kerrytä eläkettä, metsään sitä voi itse säästää. Oletan metsän olevan turvallinen sijoitus. Sitä ei valmisteta enää."

Oma osansa viehätystä on itse tekemisessä. Käytännön mies osaa vaihtaa moottorisahaan ketjun ja viilata terän.

"Siinä kaikessa on joku taloudellinen järki, mutta mitä suurimmassa määrin liikuntaa ja harrastusta. Ammatti-ihminen nauraisi tälle puuhastelulle."

Metsäasioiden seuraaminen poikii aiheita myös päivätyöhön.

"Syötän huomioitani taloustoimittajille. Seuraan biohankkeita ja maallikkona mietin havupuun ja koivun olemusta. Haluan ymmärtää, mistä sellupuun hinta muodostuu tehtaan pinossa."

Kosketus metsään on syntynyt jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Matti Röngän juuret ulottuvat syvälle Savon maaperään.

"Röngät ovat olleet kaskitalonpoikia jo ennen kirkonkirjojen aikaa. 16 sukupolvea on uinut samoissa järvissä Maaningan ja Pielaveden alueella."

Rönkä kuvailee synnyintaustaansa vaatimattomaksi. Rintamamiestalon kamarissa syntynyt poika kasvoi työväenperheessä, vaikka molempien puolten suku oli aina saanut elantonsa maasta.

"Isä ajoi autoa. Äiti oli koulutukseltaan tarkastuskarjakko, mutta toimi pienen postin hoitajana."

Matti Rönkä asuu Helsingin Tapanilassa rintamamiestalossa. Mies kuvailee taloaan pilkettä silmäkulmassa.

"Saattaa se vähän vetää, mutta ilma vaihtuu."

Talon huoltotyöt hoituvat pääosin omin voimin. Osa vanhan talon viehätystä perustuu juuri omin käsin tekemiseen.

Isompiin sähkötöihin pitää kutsua ammattilainen. Silloinkin talon isäntä haluaa olla apulaisena. Herää kysymys, että kuinkahan paljon ammattilaista ärsyttää?

"Olen akateeminen pihamies. Vähän liian hyvät välineet kaikkeen. On kaksi moottorisahaa, raivaussaha,.."

Rönkä kuvailee suhtautuvansa omaan tekemisen intoonsa lempeän ironisesti. Hän vaihtaa itse öljyt ja talvirenkaat autoonsa.

"Vanhan kansan ihmisenä haluan hallita kaikkia huushollin koneita ja laitteita. Joku itseriittoinen ja turvallisuutta tuova tunne siitä syntyy. Olen jonkinlainen kodin renessanssi-ihminen. Haluan tietää kaikesta toimittajanakin. Se sama mentaliteetti ulottuu kaikkiin elämänalueisiin."

Ei jää epäselväksi, etteikö Röngän matkassa selviäisi yhteiskunnan romahtaessa ja selviytymistaitoja punnittaessa. Mutta voi nykypäivän kaupunkilaisvävyillä olla haastetta tulla Röngän taloon näytille.

Lue myös: Matti Rönkä nauttii työstään 99 prosenttia päivistä

Lue lisää

Uudenlainen mediayhteistyö kokeiluun: Parkanossa ilmestyvä Ylä-Satakunta-lehti alkaa julkaista sivuillaan Ylen alueuutisia

Yle seuraamaan taimikon kehitystä

Tiitu Takalo sai aivoverenvuodon yllättäen alle nelikymppisenä – nyt elämä jakautuu aikaan ennen ja jälkeen sairastumisen

Aarre: Metsän aluskerroksen kasvilajit antavat vinkkejä siitä, miten metsää kannattaa hoitaa – pitääkö metsänomistajan siis tuntea kaikki kasvupaikkatyypit?