Maaseudun Tulevaisuus

Jätevesilaitokset tehottomia ravinteiden kierrättäjiä

Professori Lassi Linnanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta katsoo, että ravinteiden kierrätyksen heikoin lenkki on yhdyskuntien jätevesien käsittely. Isoissakin laitoksissa fosforista hyödynnetään alle 50 prosenttia ja typestä vain 10 prosenttia.
Kari Salonen
Valtaosa typestä haituu jätevesilaitoksilta ilmaan. Fosforistakin kiertoon saadaan usein alle puolet.

Käytännössä typestä valtaosa haihtuu puhdistamoilta ilmaan. Fosforia kulkeutuu esimerkiksi viherrakentamiseen.

Linnasen mukaan fosforin ja typen yhtäaikainen poistaminen jätevesistä olisi teknisesti mahdollista.

”Biokaasun ja kierrätysravinteiden yhdistetty tuotanto on kestävän ravinnetalouden avainteknologia”, Linnanen totesi tänään Elävä Itämeri -säätiö BSAG:n järjestämässä Tulevaisuuden ruokaketju –tilaisuudessa Helsingin Musiikkitalolla.

Linnanen arvelee, että jätevesien ravinteiden kierrättämisen kieltämisessä saatetaan noudattaa liian suurta varovaisuusperiaatetta. Lääkejäämä- ja muut ongelmat pitäisi yrittää ratkaista. Jätevesilietteen lämpökäsittelyllä saadaan ainakin ravinteet ja raskasmetallit eroon toisistaan.

Ravinteiden kierrätyksen mallimaa?

Linnasen mielestä jätevesien ravinteiden haaskaaminen on suuri epäkohta, jos Suomi tosissaan tähtää ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Suomi on sitoutunut tavoitteeseen viisi vuotta sitten  järjestämässä Baltic sea action summit -huippukokouksessa.

Liikemies Ilkka Herlinin luotsaama BSAG on kerännyt viidessä vuodessa 268 sitoumusta Itämeren hyväksi. Niistä toteutuneita on 145.
Sitoumuksista valtaosa on suomalaisten tekemiä. Mukana on sekä yrityksiä, järjestöjä että julkisia tahoja.

Esimerkiksi lannoitevalmistaja Yara on sitoutunut edistämään kipsinlevitystä pelloille saaristomeren fosforipäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi yhtiö pyrkii vähentämään typpipäästöjä EU:n Baltic Deal -maatilaverkostossa. Liki kaikki sitoumukset liittyvät ravinteiden kierrätykseen.

Suomesta osaamista Kiinaan

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) katsoo, että Suomi etenee tavoitteessaan. Ratkaistavana on yhä, miten lannan separointia voitaisiin edistää sekä yhdistää ruuan- ja energiantuotantoa.

Osaamisesta kielii se, että kiinalaiset ovat pyytäneet Suomelta apua 7 000 hehtaarin mallitilalle, jossa tuotetaan kauraa ja nautoja. Ratkaistavana ovat lantakasat ja massiiviset ympäristöongelmat.

”Suomalaisilla on mahtavat mahdollisuudet ratkaista asioita teknologiaviennillä”, Orpo intoilee.

Ministeri suunnittelee pilottiprojektia Mynälahdelle, jonka kunnostusmenetelmistä voitaisiin tehdä vientituote maailmalle.

Lue lisää